Kolumni

Huu­me­on­gel­ma ra­vis­taa Oulua

1960-luvun huumehuuruisen hippiliikkeen tunnuskappaleita on Scott McKenzien San Francisco. Siinä sanotaan, että jos tulet sinne, näet lempeitä ihmisiä kukat hiuksissaan.

Saa nähdä, milloin ensimmäiset täkäläiset muusikot inspiroituvat tekemään Oulusta samantapaisen biisin: jos tulet tänne, törmäät Mariin, joka on sekaisin marista.

Huumeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina Oulussa kaikkien käytettävissä olevien tietolähteiden perusteella. Synteettiset huumeet, kuten amfetamiini, ja Subutex kuuluvat käytetyimpien aineiden joukkoon.

Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, että myös kaupungissa suorastaan villitykseksi tulleet apteekkiryöstöt liittyvät huumeiden käytön kasvuun.

Oulun on aika herätä huumeongelmaan toden teolla, hyssyttelyn aika on ohi.

Alaa tuntevien mukaan aineiden saatavuus on helppoa ja katukauppahinnat kohtuulliset, mikä ruokkii huumeilmiötä.

Myös asenneilmasto on muuttunut merkittävästi. Aiemmin teinien suhtautuminen huumeisiin oli kielteistä ja käyttökokeiluja hävettiin. Nykyään tällaiset kokeilut ovat lisääntyneet ja niitä mainostetaan somessa.

Kannabiksen käyttöä ja sen vaikutuksia vähätellään. Osa nuorista haluaisi laillistaa sen alkoholin tavoin.

Vanhemmissakin on niitä, jotka katsovat jälkikasvunsa huumeiden käyttöä sormiensa läpi. Kun poliisi soittaa vanhemmille lapsen jäätyä niistä kiinni, ei ole mitenkään tavatonta, että asia ei tule heille yllätyksenä ja että lapsi saisi heidän puolestaan jatkaa juhlintaa.

Kaiken a ja o on hoito – tai pikemmin olisi.

Hoitopolku alkaa Oulun kaupungin päihde- ja mielenterveyspäivystyksestä. Sinne saatellaan asiakkaita päivittäin.

Kuinka paljon onkaan niitä, jotka eivät ole hoidossa? Suurella todennäköisyydellä liian paljon. Syy tähän on selvä: hoito on liian korkean kynnyksen takana.

Oulussa tarvitaan lisää matalan kynnyksen paikkoja ja selviämisasemia, joissa ihmiset tulevat kuulluiksi ja aidosti kohdatuiksi. Näin heitä saadaan nykyistä paremmin ohjattua hoidon suuntaan.

Kadun varjoiselle puolelle – heitteille – ei tule jättää yhtäkään huumeongelmaista. Ainakin tulisi yrittää kääntää kaikki kortit ennen näin karua ­kohtaloa.