Pääkirjoitus

Hur­ri­kaa­ni iskee ta­lou­teen

Hurrikaani sai Yhdysvalloissa aikaan paljon paikallista tuhoa, mutta sen taloudelliset vaikutukset voivat olla maailmanlaajuisia.

New Orleansin kadut jäivät veden peittoon.
New Orleansin kadut jäivät veden peittoon.

Hurrikaani sai Yhdysvalloissa aikaan paljon paikallista tuhoa, mutta sen taloudelliset vaikutukset voivat olla maailmanlaajuisia.
Ei edes maailman rikkain ja vahvin valtio ole turvassa, kun luonnonvoimat jyräävät täydellä voimallaan. Hurrikaani Katrina jätti jälkeensä laajan tuhon vanan vyöryessään Meksikonlahdelta sisämaahan. Kuolleita on kymmeniä, aineelliset vahingot kymmeniä miljardeja dollareita. Ilman New Orleansin alueen onnistunutta evakuointia olisivat ihmisiin kohdistuneet vahingot olleet väistämättä hyvin paljon nykyistä suurempia.

Myrskyn mentyä ohi alkoivat raivaustyöt. Laajat alueet ovat useita päiviä asuinkelvottomia, ja vahinkojen todellisen määrän hahmottaminen vie aikaa. Mikäli hurrikaani olisi saanut täysosuman New Orleansiin, olisi saatettu kokea kokonaisen suurkaupungin ennennäkemätön tuho. Pahaa jälkeä tuli nytkin, ja tulvat jatkuvat yhä.

Yhdysvallat kykeni organisoimaan väestön väistöliikkeen, joskin hätäisesti ja improvisoiden. Monessa köyhemmässä maassa ihmiset olisivat olleet oman onnensa nojassa vastaavassa tilanteessa. Apua myös saadaan perille niin tehokkaasti kuin tuollaisissa oloissa yleensä on saatavissa. Silti kyseessä on todella suuri onnettomuus, jonka välilliset seuraukset tuntuvat kaikkialla maailmassa.

Katrina lamautti Yhdysvaltain tärkeimmän öljynporausalueen, ja tuotannon uudelleen käynnistys vie aikaa. Raakaöljyn hinnat ovat muutenkin kohonneet korkealle, ja nyt ne puhkaisivat uuden ennätyksen: 70 dollaria tynnyriltä. Siitä hinnat hieman jo laskivat, mutta moni asiantuntija pitää täysin mahdollisena, että lähiaikoina nähdään vielä sadan dollarin tynnyrihintoja.

Maailman öljymarkkinat ovat hyvin kireät. Kysyntä on kovaa, eikä tuotantoa kyetä hevin lisäämään, ei ainakaan nopeasti. Pienetkin poliittiset tai tekniset häiriöt tuntuvat hinnoissa, saati sitten Katrinan kaltainen poikkeusilmiö.

Moni tästä hyötyykin: öljyä myyvät maat ovat saaneet rajusti lisää tuloja, ja öljy-yhtiöillä on täysin myyjän markkinat. Hinnoissa voi olla hermostumisen tuomaa keinotekoista kuplaa, mutta isoa muutosta alaspäin ei ole näköpiirissä, jos ja kun kysyntä vain kasvaa.

Tämän seuraukset huomaavat kukkaroissaan suomalaisetkin autoilijat, mutta rikkaista maista suurin vaikutus hintojen nousulla on Yhdysvalloissa, jonka talous on rakentunut halvan bensiinin varaan. Samaan aikaan liittovaltion budjetin alijäämä on valtava ja asuntojen hinnat maassa ovat poikkeuksellisen korkeat. Toisin sanoen häiriöiden sietokyky taloudessa on huono.

Ainakin tähän asti kohonneet polttoaineen hinnat ovat vaikuttaneet maailmantaloudessa yllättävän vähän. Katrina ei välttämättä vielä aiheuta isompia seurauksia, mutta tärkeä Yhdysvaltoja ja muitakin maita koskeva kysymys on, milloin öljyn hintojen väistämätön kipuraja tulee vastaan ja mitä silloin tapahtuu.

Katrinaa käsiteltiin Yhdysvalloissa ainakin tuoreeltaan vain yksittäisenä luonnononnettomuutena alueella, jossa hurrikaanien riski on aina olemassa. Yksittäinen ilmiö se olikin, mutta samalla on tiedossa, että ilmaston muutos lisää kaikkialla rajujen erillisten sääilmiöiden mahdollisuutta.

Looginen johtopäätös olisi, että tämän mittaluokan tuho omassa maassa lisäisi Yhdysvaltain hallituksen panostusta ja mielenkiintoa ilmaston muutoksen torjuntaan. Silti on mahdollista, ettei edes melkein tuhoutunut New Orleans riitä havahduttajaksi.