Sosiaaliviranomaisen hakemus lapsen huostaanottamisesta menee usein läpi hallinto-oikeudessa.
Esimerkiksi vuonna 2008 hallinto-oikeuksissa käsitellyistä huostaanottohakemuksista noin 96 prosenttia johti lapsen huostaanottoon.
Hallinto-oikeuksien päätökset jäävät yleensä voimaan, sillä ne muuttuvat harvoin korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Esimerkiksi Oulun hallinto-oikeudesta viiden viime vuoden aikana tehdyistä, huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevista päätöksistä alle prosentti muuttui KHO:ssa.
Osa uskoo, että hallintotuomioistuimet ovat vain kumileimasimia ja tanssivat sosiaaliviranomaisten pillin mukaan. Väite kiistetään tuomioistuimissa. Niiden mukaan huostaanottoja tehdään viranomaisen hakemusten mukaiseksi siksi, että niille on yleensä aidot perusteet olemassa. Puutteet lapsen huolenpidossa ja kasvuoloissa ovat oikeuden käsittelyyn tulevissa jutuissa niin vakavia, että huostaanotto on välttämätöntä lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi.
Eniten huostaanotetaan nuoria
Hallinto-oikeuksien tekemiin vastentahtoista huostaanottoa koskeviin päätöksiin pureuduttiin vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa, jonka aineistona oli 600 vuonna 2008 huostaan otettua lasta.
Huostaanotto ja oikeudellinen päätöksenteko -tutkimuksessa havaittiin, että eniten otetaan tahdonvastaisesti huostaan 13–17-vuotiaita nuoria. Pienemmistä lapsista huostaanotetaan tahdonvastaisesti eniten alle yksivuotiaita vauvoja.
Huostaanottojen taustalta löytyi useita syitä. Suurimmat niistä olivat tutkimuksessa lapsen ja tai hänen vanhempiensa päihteiden käyttö, väkivaltaisuus tai väkivallan kokemus sekä mielenterveysongelmat.
Lue Kalevan Sunnuntai-liitteestä lisää huostaanotoista. Laajassa reportaasissa jututetaan lukuisia asiantuntijoita ja perhettä, joka kuvasi kohua herättäneen internetiin levinneen videon. Videolla sosiaalityöntekijät hakevat poliisien kanssa perheen kaksi vastaan rimpuilevaa poikaa kotoaan.
