Työllistyykö humanisti? Ja jos, niin mihin? Siinä kysymyksiä, joita näinä aikoina mietitään humanistisen tiedekunnan kuppilassa ja käytävillä, mutta toivottavasti myös muualla.
"Työllistyy", vakuuttaa Tarja Longi, jolla on juuri alkanut kuudes vuosi kirjallisuuden opintojen parissa. Ja työllistyy vieläpä "oman alan" töihin -- vaikka ne humanisteilla voivatkin olla monenkirjavia.
Itse Longi uskoo viiden vuoden päästä työskentelevänsä jossain järjestössä, esimerkiksi kulttuuritapahtumien organisoijana. "Mutta olen avoin kaikille mahdollisuuksille, työelämä kun ei tällä soveltuvalla koulutuksella pelota", hän lisää.
Järjestöt ovat tulleet jo tutuiksi, sillä Longi istuu Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, vastuualueinaan koulutuspolitiikka ja ympäristö. Ylioppilaskunnan lisäksi Longi on toiminut Kultussa eli Oulun kulttuurintutkimuksen opiskelijat ry:ssä.
Valmistuminen ei vielä tänä syksynä ole Longilla näköpiirissä, sillä toiminta yhdistyksissä työllistää aika lailla. Vaikka järjestötyö voi venyttää valmistumista, se on kuitenkin Longin mukaan vähintään yhtä mielekästä kuin opiskelu.
"Aina kaivataan työelämätaitoja, ja ainejärjestötyö on projektikoordinaattorin osaamista. Monista asioista oppii järjestöissä paljon enemmän kuin opinnoissa", Longi kuvaa.
Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelujen tuoreimpien tilastojen mukaan kuusi prosenttia humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista työskentelee järjestöjen, seurakuntien, säätiöiden tai vastaavien palveluksessa. Oulun yliopiston tiedekunnista tämä työllistäjäsektori on levein juuri humanisteilla.
Humanistien työllistyminen ei ole uusi keskustelunaihe, mutta parin viime vuoden aikana se on saanut lisämausteita lamasta, yliopiston säästötoimista ja yliopiston uudistuneesta rahoitusmallista. Nämä seikat heijastuvat myös koulutukseen.
"Käsitykseni mukaan esimerkiksi 1990-luvun puolivälistä opetushenkilökunta on vähentynyt radikaalisti", Longi kuvaa Oulun tilannetta. "Lähiopetusta saa kursseilla harvemmin kuin ennen", hän lisää.
Työllistymisen vaikeuden lisäksi humanistit pohtivat alan huonoa arvostusta. Longi uskoo, että osasyy on humanisteissa, jotka eivät ole pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan.
"Tämä on miettimisen paikka humanisteilla, mutta myös yhteiskunnassa yleisemminkin. Joku opettaa insinöörienkin lapset lukemaan", Longi muistuttaa.
Surkuttelun sijaan pitäisikin ryhdistäytyä. "Humanistit potevat ihan turhaan huonoa itsetuntoa", Longi painottaa. "Ei tajuta sitä, kuinka soveltavia tutkinnot ovat. Ei osata myöskään sanoa firmoille, että meitä tarvitaan."
Tulevaisuudessa Longi korostaa huomioimaan erityisesti monitieteisyyden mahdollisuudet. Oulun yliopistossa tiedekuntarajat ylittyvät helposti lääketieteellisen, teknillisen ja luonnontieteellisen tiedekunnan välillä.
"Tämä kuvio on murtumassa", Longi arvioi ja uskoo humanistien osuuden kasvavan poikkitieteellisissä hankkeissa ja tutkimuksessa lähivuosina.
"Yhä nykyään, ja ehkä varsinkin nykyään, ihmisyyttä tutkivaa tieteenalaa tarvitaan. Siksi kannattaa opiskella humanistisia aineita", Longi kannustaa.
"Ja koska koko ajan tulee kaikkea uutta, missä meidän monialaista osaamistamme tarvitaan. Vielä ei edes tiedetä, missä kaikkialla humanistia tarvitaan."
Ja löytää Longi vielä yhden syyn valita humanistisen alan: "Koska se on kivaa."
Kaleva kertoo Oulun yliopiston toiminnasta syksyn aikana.