Rakentaminen: Vantaan pu­toa­mis­kuo­le­ma johti par­vek­kei­den käyt­tö­kiel­toon myös ou­lu­lais­ta­los­sa

Asuntokauppa: Oulun asun­to­mark­ki­noil­la on nyt ostajan mark­ki­nat

Luonto: Tyr­nä­vä­läi­sen Raimo Ala­ta­lon mök­ki­ran­nas­sa odotti jäiden läh­det­tyä raa­to­yl­lä­tys

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Humala uuteen nou­suun: Raa­he­lai­sen Veli Matti Math­li­nin mukaan pien­pa­ni­mot ovat kiin­nos­tu­nei­ta ko­ti­mai­ses­ta hu­ma­las­ta – pai­kal­li­suus nähdään li­sä­ar­vo­na oluelle

Yksi potentiaalinen tapa hyödyntää kotimaista humalaa on luoda sen ympärille kausituote.

Humala tunnetaan Suomessa koristekasvina, joka kasvaa melkein jokaisella pihalla aina Lappia myöten, mutta on sillä pitkä historia myös hyötykasvina.

Humalaa viljeltiin aktiivisesti vielä 1900-luvun alussa. Talonpojat oli velvoitettu tuottamaan kruunulle tietyn määrän humalaa, jota käytettiin nimenomaan oluen valmistamiseen.

Tornion Panimon kasviasiantuntija Veli Matti Mathlin odottaa suurella mielenkiinnolla, voisiko humalasta tulla Suomessa viljelykasvi uudemman kerran.

Tornion Panimon aloitellessa toimintaansa sen emoyhtiön Sangen Oy:n perustajajäsenet miettivät, miten panimo voisi hyödyntää paikallisia raaka-aineita. Kun kävi ilmi, että mallasohra ei menesty Oulun ja Tornion leveyksillä, Mathlin ehdotti kotimaista humalaa.

– Aloin selvittää, olisiko jostain mahdollista saada kotimaisen humalan taimia, mutta eihän niitä ollut.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.