Kirjoittaja ja kuvittaja kuuluvat Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään
Manga ja anime, japanilainen sarjakuva ja animaatio, saapuivat Suomeen scifilehti Tähtivaeltajan numeron 3/1992 artikkelin myötä. Sen jälkeen alan harvat harrastajat ryhtyivät hiljalleen organisoitumaan. 90-luvun puolivälistä sen loppuun pääkaupunkiseudulla toimi parikin "videoklubia", joiden videoilloissa animea katsottiin USA:sta tilatuilta videokaseteilta.
Internetin yleistyminen tappoi videoklubikulttuurin, mutta aiheutti myös harrastajien räjähdysmäisen lisääntymisen. Animeyhdistysten väestö alkoi nopeasti muuttua nuoremmaksi: keski-ikäisten setien joukkoon ilmestyi yhä enemmän parikymppisiä, lopulta lukioikäisiäkin harrastajia. Nykyään nuorimmat harrastajat ovat ala-asteella.
Sillä välin kirjakaupoissa
Mangasuomennokset sen sijaan ilmestyivät jo paljon aikaisemmin: Keiji Nagazawan Hiroshiman pojan ensimmäinen osa julkaistiin jo vuonna 1988. Tosin seuraavaa sarjaa, Katsuhiro Otomon Akiraa, saatiin odottaa vuoteen 1996.
Varsinainen megahitti puuttui kuitenkin yhä ja paikan lunasti vasta Akira Toriyaman Dragon Ball alkuvuodesta 2003. Sarja on varsin tyhjänpäiväistä lastenviihdettä, mutta se oli sentään jonkinlainen alku. Suomi oli lopultakin saanut ensimmäisen lehtihyllyissä myytävän mangansa.
Kauaa se ei siellä pysynyt, sillä sarjakuvissa alastomuuteen tottumattomat nostivat pedofiliasyytösten varjolla naurettaviin mittoihin nousseen ja jopa eduskuntaan asti edenneen kohun, jonka seurauksena 14-vuotiaan pojan paljaan takapuolen eteen lisäiltiin ylimääräisiä ääniefektejä. Tapauksesta on kirjoitettu laajasti, ja kattavimman esityksen on kirjoittanut Jari Lehtinen: http://koti.phnet.fi/otaku/jorina/cacciatore.html
Anime murroksessa
Sen jälkeen on varsin nopeasti käännetty mangaa ja myös manhwaa, korealaista sarjakuvaa. Kaikki uudet suomennokset ovat olleet lähinnä pojille tai yleisesti nuorisolle suunnattuja, mutta syksymmällä saadaan suomeksi myös tytöille ja aikuisille tarkoitettua mangaa.
Suomessa näkyy nykyään myös TV-animea: SubTV:llä viikonvaihteen myöhäsillassa näytetty Neon Genesis Evangelion hylkäsi loppuaan kohden konventionaaliset tarinankerrontatavat kokonaan ja siirtyi lopulta täysin ihmispsyyken kuvaukseen.
Canal +:lla taas on jo jonkin aikaa saatu seurata pojan ja hänen puhuvan moottoripyöränsä matkoista kertovaa filosofista Kino's Journeyta. Samalla kanavalla aletaan syksyllä esittää myös Britannian salaisesta vampyyrintappo-organisaatiosta kertovaa Hellsingiä.
Suomen animeharrastaminen on nyt murrosvaiheessa. Harrastajayhteisöjen yhteistyöelin Animeunioni pyrkii luomaan positiivisen kuvan animesta ja mangasta kaikenikäisiä yhdistävänä harrastuksena. Jos nykyinen suuntaus jatkuu, nämä kaksi taidemuotoa tulevat rikastamaan suomalaista kulttuuri- ja viihdetarjontaa tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin.