Neljä kuukautta sitten Jan Griffith perheineen oli veneilemässä Australian rannikolla. Veneily sai perin surullisen lopun: perheen australiankarjakoira, nimeltään Sophie Tucker, putosi veteen. Perhe palasi kotiin murheen murtamana ilman koiraa.
Griffithit eivät kuitenkaan tienneet, että pudottuaan Sophie Tucker oli lähtenyt määrätietoisesti uimaan. Uituaan viisi meripeninkulmaa eli yhdeksisen kilometriä koira oli rantautunut lähes asumattomalle saarelle.
Neljä kuukautta myöhemmin perheen korviin kantautui tieto koirasta, jonka metsänvartijat olivat ottaneet kiinni. Heräsi pieni toivo, että kyseessä olisi Sophie Tucker.
Ja olihan se. Griffithit olivat paikalla, kun metsänvartijat toivat paatissaan koiran maihin.
- Kutsuimme sitä nimeltä. Silloin häkissä ollut koira innostui suunnattomasti. Ja kun se pääsi pois häkistä, se pyöri ympärillämme kuin mielipuoli, Jan Griffith kuvailee tapahtunutta.