Julkinen keskustelu ensi vuoden budjetista on keskittynyt tiehankkeisiin. Monet muut budjetin kohdat ovat jääneet vähemmälle huomiolle, esimerkiksi se, että teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan aiotaan suunnata tuntuvasti, yli 20 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Suurin osa tästä on avustuksia teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen.
Tämä tarkoittaa, että valtiolla on määrätietoinen tahto pitää Suomea tutkimuksen kärkimaana. Katseet kohdistuvat tällöin etenkin yliopistoihin ja niiden tutkimuksen tasoon.
Lisäksi Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin esitetään lähivuosille varsin tuntuvaa korotusta. Torstain Kalevassa kerrottiinkin Suomen Akatemian tavoitteesta houkutella maahan kansainvälisiä huippututkijoita määräaikaisiin vierailuprofessuureihin.
Tehtävä on vaikea, sillä Suomi ja sen yliopistot eivät ole maailmalta katsottuna kovinkaan houkuttelevia. Tutkijalahjakkuuksien virta on pikemminkin ollut pois päin Suomesta, ja sekin on hyväksyttävä. Tieteen maailma on hyvin kansainvälinen, eikä rajoja voi eikä pidä sulkea. Asiat ovat tasapainossa kuitenkin vasta silloin kun tuo virta kulkee molempiin suuntiin. Suomen yliopistojen kansainvälistymisessä on vielä paljon tekemistä.
Tavoite saada lisää huippututkijoita Suomeen on kannatettava. Riippuu myös yksittäisten yliopistojen valmiuksista, kuinka tuo suunnitelma toteutuu. Suomen Akatemia on pyrkinyt viime vuosina rahoituksellaan edistämään erilaisten tutkimuksen kansainvälisten "keihäänkärkien" syntymistä. Kansainvälisten tutkijoiden houkuttelu Suomeen on loogista jatkoa tälle.
Budjetti ei ole vielä ollut eduskunnan käsittelyssä, mutta valtio näyttää olevan vastaamassa elinkeinoelämän toiveisiin tutkimuksen ja tuotekehittelyn turvaamisesta. Sen sijaan elinkeinoelämä itse voisi tehdä asiassa nykyistä enemmän. Juuri tämänkaltainen yliopistojen kansainvälisen huippututkimuksen tukeminen sopisi luontevasti yritysten intresseihin. Ulkopuolista tukea tarvitaan joka tapauksessa, sillä yliopistojen varsinainen perusrahoitus jättää hyvin vähän pelivaraa kehittää toimintoja.
Mahdollisille tulijoille pelkkä tutkimuksen taso Suomessa ei ole kuitenkaan riittävä houkutin. Yliopistojen ja yliopistokaupunkien on myös kyettävä tarjoamaan henkisesti hyvä ja avoin asuinympäristö: suvaitsevuuden ja virkeän kulttuurielämän merkitystä ei voi kyllin korostaa. Myös palkkatason on oltava houkutteleva.
paakirjoitus@kaleva.fi