Suurituloiset ovat yhä rikkaampia ja köyhät yhä köyhempiä, arvioi professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta. "Lamasta toipuminen alkoi 90-luvulla eritahtisesti", hän arvioi tiistaina Helsingissä esitellessään tutkimusta viime vuosien tuloerokuilusta. Suomessa tulonjako on eriytynyt muita maita nopeammin.
"Huikeus yllätti", Tuomala sanoo.
Huipputuloiset kotitaloudet - eli 50 000 suomalaista - ovat peräti kaksinkertaistaneet käytettävissä olevat tulonsa sitten 90-luvun puolivälin. Myös suurituloisten kymmenyksellä reaalitulot ovat kasvaneet. Näiden 500 000 suomalaisen käyttötulot jäävät silti vain kolmannekseen kaikkein huipputuloisimpiin verrattuna.
Kaikkien alimpien tulonsaajien tienestitaso sen sijaan on entisestään heikentynyt. Itseasiassa Suomessa liikutaan entistä enemmän kohti nollatuloa. "Suhteellinen köyhyys on kasvanut ja köyhyys syventynyt", Tuomala toteaa.
Heikoin tilanne on kotitalouksissa, joissa perheen päätienaaja on ollut työttömänä yli puoli vuotta.
Verotuksesta
vaietaan
Tulonjaon eriytymisestä on Suomessa puhuttu ennenkin. Mutta uutta on nyt se, miten isoina muutokset näkyvät juuri "hännissä", kuten Tuomala kuvaa vertailua, jonka hän on tehnyt yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden Marja Riihelän ja Risto Sullströmin kanssa.
"Häntäpäiden" irtaantuminen toisistaan ilmenee, kun tilastotarkoituksia varten lasketaan erilaisten kotitalouksien käytettävissä olevat niin sanotut ekvivalenttitulot. Taulukossa kaikkien ylimmän tulonsaajatahon tulot lähentelevät 90 000 euroa vuodessa.
Kuilu johtuu paitsi pääomatulojen, kuten osinkojen, rajusta kasvusta myös verotuksesta. "Verojärjestelmillä on vaikutusta", Tuomala painottaa ja valittaa, että aiheesta vaietaan Suomessa. "Ei haluta koskea kipukohtiin." Edes pääomaverotusta uudistettaessa ei keskusteltu verojärjestelmän roolista tuloerojen kasvussa.
Irtiotto
hetkessä
Tulojen eriytyminen on kuitenkin Suomessa tapahtunut vain vajaassa vuosikymmenessä. Esimerkiksi Englannissa tulojen tuplaamiseen tarvittiin 30 vuotta. Kansainväliset kokemukset taas osoittavat, että eroa kurotaan kokoon vain nihkeästi.
Esimerkiksi Sveitsissä, Ranskassa ja Hollannissa tuloerot ovat pysyneet melko vakiona, mikä antaisi vihjeen siitä, että politiikalla on väliä, professori uskoo. Esimerkiksi maailmansotien jälkeen progressiivinen verotus esti varallisuutta syntymästä, hän muistuttaa.
Suurinta tuloilla mitattu eriarvoisuus oli Suomessa 60-luvulla ja vähäisimmillään tuloerot olivat 80-luvun puolivälissä. Jos tosin Helsingin vaikutus otettaisiin pois, pysyisivät tuloerot nykyään tasaisempina. "Muu Suomi pitää tuloerot pienempinä."
Tuloerotutkimus on osa Suomen Akatemian syrjäytymistä, eriarvoisuutta ja entisiä suhteita koskevaa 4,5 miljoonan euron Syreeni-tutkimusohjelmaa, jonka päätösseminaari järjestettiin tiistaina Helsingissä.