Pohjois-Suomen mansikkapelloilta kerätään tänä vuonna määrältään keskinkertainen sato.
– Ainakin ainekset sellaiseen näin satokauden alussa näyttäisi olevan, sanoo puheenjohtaja Paavo Runtti Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton Pohjois-Suomen piiristä.
Valtakunnallisesti mansikkasato näyttää jäävän keskimääräistä pienemmäksi.
Satoa verottavat ongelmat juontuvat jo viime kesään, joka oli kylmä ja märkä. Talvituhoiltakaan ei vältytty.
– Kasvit lähtivät talvikauteen heikossa kunnossa. Roudaton talvi rasitti niitä lisää, kun ne eivät vaipuneet lepotilaan, Runtti sanoo.
Millaista pohjoisen marja on laadultaan?
– Onneksi ainakin vielä mansikan laatu on ollut hyvä. Viime vuonnahan sitä heikensi home.
Hinta noussut
Etelässä mansikan satohuippu on ohitettu. Runtin mukaan meillä se osuu ensi viikolle.
– Jos säät ovat suosiolliset, mansikan pääsatoa poimitaan pohjoisessa heinä–elokuun vaihteeseen asti.
Hellepäivistä mansikanviljelijä ei perusta.
– Kuumuus aiheuttaa mansikalle stressitilan. Yhteyttämisen kannalta optimilämpötila olisi noin 19 astetta.
Mansikan hinta on hieman korkeampi kuin viime vuonna.
– Näin siksi, että kyseessä on jo kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin ei saada huippusatoa, Paavo Runtti selventää.
Suosikit
Pohjoisen päälajikkeet, joista saadaan enimmät kilot, ovat Polka ja Honeoye.
Polka-mansikat ovat suuria ja pyöreähköjä. Ikisuosikin Polkasta tekee se, että lajike on satoisa, hyvin kestävä ja sopii sekä hilloksi että pakastettavaksi. Maultaan Polka on raikas ja makea.
Myös Honeoye on kestävä lajike. Marjat ovat isoja, kiinteitä ja kartiomaisia, maultaan lievästi happamia.
Myöhäisistä lajikkeista mainittakoon Florence. Marjat ovat säännöllisen muotoisia, kiinteitä ja kiiltäviä. Kypsän marjan makua kuvataan erinomaiseksi.
Kirkkaanpunainen ja kartiomainen Faith on uudehko myöhäislajike.
Lajikkeiden kirjo kasvaa koko ajan. Kokeiltavaksi jää, mitkä uusista soveltuvat pohjoisen oloihin.