Pääkirjoitus

Huh hellettä – tukalat hellejaksot pakottavat varautumaan tavalla, johon ei ole vielä totuttu

Lämpimiä säitä odotetaan yleensä hartaasti ja kuumuudesta valittamista on pidetty liioiteltuna.

Pitkittyvät ja tukalat hellejaksot pakottavat Suomessakin yhteiskunnan varautumaan uudella tavalla erityisesti helteen aiheuttamiin terveysriskeihin.
Pitkittyvät ja tukalat hellejaksot pakottavat Suomessakin yhteiskunnan varautumaan uudella tavalla erityisesti helteen aiheuttamiin terveysriskeihin.
Kuva: Anna Muotka

Lämpimiä säitä odotetaan yleensä hartaasti ja kuumuudesta valittamista on pidetty liioiteltuna.

Ennen pitkää helteen aiheuttamiin ongelmiin joudutaan yhteiskunnassa varautumaan nykyistä paremmin.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt voimistuvat niin meillä kuin muualla. Arktisilla alueilla on mitattu tänä kesänä korkeita lämpötiloja, kun toisaalla miljoonakaupungit ovat jääneet kuivuuden takia ilman vettä.

Viime päivinä mitatut ennätyslämpötilat eri puolilla maapalloa ennakoivat, että heinäkuusta voi tulla maapallon mittaushistorian kuumin. Tutkijat arvioivat, että miljoonien ihmisten asuttamat alueet ovat muuttumassa asuinkelvottomiksi.

Asuminen ja eläminen käy mahdottomaksi, kun meriveden nousu muuttaa maaperää suolaiseksi, kuivuudesta kärsivää maata ei voi enää viljellä, tappavan helteen takia liikkuminen ulkona käy mahdottomaksi, myrskyt riepottelevat asuttuja alueita ja tuhoisat tulvat työntävät kaiken rakennetun ja elollisen tieltään.

Pitkittyvät ja tukalat helleaallot ovat osa ilmaston ääri-ilmiöitä. Euroopassa yli 40 asteen lämpöennätykset ovat paukkuneet rikki heinäkuun helleaallon jatkuessa. Suomessakin koettiin vastikään poikkeuksellisen lämmin jakso, kun lämpötilat kipusivat jopa yli 30 asteen.

Lämpimiä säitä odotellaan yleensä hartaasti, ja kuumuudesta valittamista on pidetty liioiteltuna. Vähitellen myös meillä ollaan havahtumassa kuumuuden aiheuttamiin ongelmiin.

Erityisesti viime kesän uuvuttavat helteet tulivat yllätyksenä. Perinteisesti meillä osataan tulla toimeen kylmyyden kanssa, mutta kuumuuteen ei ole varauduttu yhtä hyvin.

Suomen vuokranantajat muistuttivat viime viikolla, että vuokralaisilla on oikeus vuokranalennukseen, jos huoneiston lämpötila on liian korkea eli yli 32 astetta. Harva vuokralainen on ollut tietoinen tästä mahdollisuudesta, vaan asunnoissa on kärvistelty nöyrästi olosuhteisiin tyytyen.

Kovat helteet aiheuttavat terveyshaittoja, joihin meillä ei välttämättä ole osattu suhtautua riittävällä vakavuudella. Kuuma sää lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan yksittäisestä pitkittyneestä hellejaksosta voi koitua useita satoja ennenaikaisia kuolemia.

Jo yksittäiset lämpimät päivät lisäävät helteiden aiheuttamia terveysriskejä. Vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti ikääntyneet ja sairaat. Siksi onkin tärkeä pitää huoli siitä, että sairaaloissa, palvelutaloissa, hoitolaitoksissa, mutta myös kodeissa huolehditaan riittävästä viilennyksestä. Ympärivuorokautista lämpökuormitusta pitäisi välttää.

Julkisessa keskustelussa on väläytetty valtakunnallisen hellevaroituksen ottamista käyttöön. Ilmatieteen laitos varoittaa niin helteestä kuin pakkasesta, mutta se ei ole virallinen toimintaohje esimerkiksi terveysviranomaisille, jotka noudattavat paikallisia helleohjelmia.

Paniikkiin ei ole syytä, vaan lämpimistä keleistä voi nauttia huoletta. Tulevaisuudessa kovaan helteeseen on kuitenkin viisasta varautua. Suomi osaa varautua kylmään, miksei siis myös helteeseen?

Selvää on, että ennen pitkää helteen aiheuttamiin ongelmiin joudutaan yhteiskunnassa varautumaan nykyistä paremmin.