HS:n pää­toi­mit­ta­ja: Ri­kos­tut­kin­ta on otet­ta­va va­ka­vas­ti – Kanerva tie­to­vuo­dos­ta: Onko meidän jär­jes­tel­mä kun­nos­sa?

Päätoimittaja Kaius Niemi sanoo ottavansa vakavasti sen, että lehden uutinen puolustusvoimien salaisesta Viestikoekeskuksesta on poikinut rikostutkinnan.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi otti uutisointiin kantaa maanantaina Ylen A-studiossa. Arkistokuva.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi otti uutisointiin kantaa maanantaina Ylen A-studiossa. Arkistokuva.
Kuva: Com.pic/Mauri Ratilainen

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi sanoo ottavansa vakavasti sen, että lehden uutinen puolustusvoimien salaisesta Viestikoekeskuksesta on poikinut rikostutkinnan.

– Tämä on poikkeuksellinen tapaus Suomessa, josta ei ole ennakkotapauksia, Niemi sanoi Ylen A-studiossa maanantaina.

Helsingin Sanomissa julkaistiin lauantaina uutinen Tikkakoskella Keski-Suomessa sijaitsevasta Viestikoekeskuksesta. Jutun tekemisessä oli hyödynnetty myös puolustusvoimien erittäin salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja.

Niemi sanoo yllättyneensä siitä, kuinka voimakkaasti viranomaiset ovat reagoineet uutiseen. Hän myöntää myös, että käynnistynyt rikostutkinta huolettaa. Samalla Niemi vakuuttaa, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut lakia eivätkä artikkelin tiedot vahingoita Suomen kansallista turvallisuutta.

– Juttu liittyi edessä olevaan tiedustelulain lakimuutokseen. Olisimme voineet ilmaista paremmin yleisölle sen, miksi juttu on tehty.

Niemi vakuutti, että esiin noussut kritiikki ja huoli otetaan vastaan. Hän huomautti samalla, että monet Suomessa turvaluokitellut asiat ovat avoimia tietoja esimerkiksi Ruotsissa.

– Turvaluokitus aina viranomaisen tekemä luokitus. On erilaisia tapoja nähdä näitä turvaluokituksia.

Vastaavana päätoimittajana Niemi sanoo kantavansa vastuun jutun sisällöstä. Sanoman hallitus on pyytänyt selvitystä uutisoinnin taustoista.

Tietovuoto huolettaa

A-studiossa keskusteluun osallistuivat myös Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell sekä kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.). Kumpikin heistä näki Helsingin Sanomien uutisoinnissa huolestuttavia piirteitä.

– Onko meidän järjestelmä kunnossa, kun tällaisia vuotoja sattuu, Kanerva totesi.

Hän totesi, että tietovuodon taustalla on pahimmassa tapauksessa henkilö, joka toimii järjestelmässä jonkun toisen laskuun.

– Pahin vaihtoehto on, että vieras valtio on päässyt meidän järjestelmiin, Kanerva sanoi.

Limnell kyseenalaisti puolestaan Helsingin Sanomien asiantuntemuksen arvioida, että artikkeli ei vaarantaisi kansallista turvallisuutta.

– Me emme tiedä, mitä tietoja ulkomaisilla tahoilla on ja missä määrin tiedot on varmennettu. Kun julkisuuteen tuodaan erittäin salaista materiaalia, on vaikea arvioida, mikä siinä on sellaista, joka heikentää suomalaisen turvallisuutta, Limnell totesi.

Limnell oli myös huolissaan siitä, miten korkeimman turvaluokituksen asiakirjat on Helsingin Sanomissa säilytetty. Niemi vakuutti, että asiakirjojen suojaus on kunnossa.

Helsingin Sanomat lupasi lauantain lehdessä, että se julkaisee aiheesta lisää juttuja sunnuntaina. Niitä ei kuitenkaan julkaistu. Niemi sanoo, että juttujen julkaisemista lykättiin asiasta nousseen keskustelun vuoksi.

Tästä tietovuotokohussa on kyse

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina 16.12. jutun Puolustusvoimien Tikkakoskella sijaitsevasta Viestikoekeskuksesta. Juttu liittyi valmisteilla oleviin tiedustelulakeihin siten, että jos lait astuvat voimaan, kasvavat myös keskuksen valtuudet tiedusteluun.

Kohu syntyi siitä, että jutun yhteydessä julkaistiin otteita asiakirjoista, jotka oli turvaluokittelun perusteella määrätty salaiseksi ja erittäin salaisiksi.

Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön jutun lähteinä käytetyn aineiston tietovuodosta, ja myös toimitus sekä jutun kirjoittaneet toimittajat päätyivät tutkintaan.

Keskusrikospoliisi tutkii asiaa rikosnimikkeillä turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen.

Sunnuntaina 17. joulukuuta poliisi teki myös erityisen kotietsinnän toisen jutun kirjoittaneen toimittajan kotiin. Erityinen kotietsintä vaatisi normaalisti luvan tuomioistuimelta, mutta poliisi suoritti sen kiireellisenä, jolloin tutkinnanjohtaja voi valtuuttaa etsinnän.

Poliisin mukaan syy kiireellisyydelle oli, että toimittaja oli kutsunut paikalle palokunnan sen vuoksi, että hänen tuhotessaan tietokonettaan syntyi savua. Poliisi epäili, että toimittaja yritti hävittää mahdollista esitutkinta-aineistoa.

Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja kertoi maanantaina iltapäivällä Lännen Medialle, että tutkinta jatkuu kuulusteluilla.