Turvapaikkaa yksin hakevista alaikäisistä vain pieni osa saa myöhemmin perheensä Suomeen, uutisoi Helsingin Sanomat.
Maahanmuuttovirasto on harvoin myöntänyt oleskelulupia sillä perusteella, että yksin tullut lapsi tai nuori saisi huoltajansa Suomeen. Kyseisellä perusteella tehdyistä hakemuksista on vuosina 2012–2015 hyväksytty alle kymmenen prosenttia, HS kertoo Maahanmuuttoviraston tilastoihin nojaten.
Syynä kielteiseen päätökseen on usein se, että perhe-elämää ei ole ollut tai perheside on katkennut, sanoo maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen. Päätökset tehdään aina yksilöllisin perustein.
Suojelupäätöksen saanut aikuinen sen sijaan saa useimmiten lapsensa Suomeen. HS:n mukaan näistä lasten oleskelulupahakemuksista on viime vuosina hyväksytty lähes kolme neljäsosaa. Myös puolisoiden perheenyhdistämishakemuksista yli puolet on hyväksytty.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoo toivovansa Eurooppaan mallia, jossa jokainen turvapaikan saanut voisi tuoda perheensä mukanaan.
– Se ehkäisisi myös monia turvallisuusuhkia, joita kohtaamme turvallisuusviranomaisina, Nerg sanoo HS:lle.
Nergin kommentit eivät suoraan liity tuoreimpaan kohuun perheenyhdistämisistä, vaan haastattelu on tehty ennen kuin paljon puhuttu irakilaisperheen tapaus tuli julki.