HS: Venäjä pohti Kar­ja­lan myy­mis­tä vuonna 1991, mutta ei ker­to­nut Suomen joh­dol­le

Venäjä pohti vakavissaan Karjalan myymistä Suomelle Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991, kertoo silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov Helsingin Sanomille.

Fjodorov arveli, että silloinen presidentti Mauno Koivisto ja ulkomisteri Paavo Väyrynen (kuvassa) olisivat tietäneet pohdinnoista. Arkistokuva.
Fjodorov arveli, että silloinen presidentti Mauno Koivisto ja ulkomisteri Paavo Väyrynen (kuvassa) olisivat tietäneet pohdinnoista. Arkistokuva.
Kuva: Mauri Ratilainen

Venäjä pohti vakavissaan Karjalan myymistä Suomelle Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991, kertoo silloinen varaulkoministeri Andrei FjodorovHelsingin Sanomille. Fjodorovin mukaan keskusteluista ei kuitenkaan kerrottu suomalaisille.

Venäjän uusi johto oli Fjodorovin mukaan laatinut heinäkuussa 1991 listan alueista, joissa voi nousta esiin autonomiaa vaativia ääriliikkeitä. Listalla oli myös Karjala.

Myöhemmin samana vuonna Venäjän johto havaitsi, että valtion kassa oli tyhjä. Tuolloin Karjalalle laskettiin 15 miljardin dollarin kauppahinta. Fjodorov kertoi hintalaskelmasta jo vuonna 2007, mutta tuolloin hän arveli, että Suomen presidentti Mauno Koivisto ja ulkoministeri Paavo Väyrynen tiesivät pohdinnoista. Nyt hän sanoo, että keskustelut käytiin Venäjän hallinnossa suljettujen ovien takana.

Fjorodovin mukaan vuonna 1994 päätettiin, että Karjalan kysymys on suljettu.