Helsingin hovioikeus on lieventänyt venäläisen Voislav Tordenin sotarikostuomiota.
Käräjäoikeus tuomitsi aiemmin Tordenin, 39, neljästä sotarikoksesta elinkautiseen vankeuteen. Hovioikeus luki nyt hänen syykseen kolme sotarikosta ja tuomitsi hänet 12:n ja puolen vuoden vankeuteen. Torden kiisti kaikki syytteet.
Hovioikeuden mukaan Torden osallistui 5. syyskuuta 2014 Itä-Ukrainan Luhanskissa tarkastuspisteellä väijytykseen, jossa kuoli 22 ja haavoittui neljä ukrainalaissotilasta. Oikeuden mukaan Tordenin Rusitsh-ryhmä oli tilanteessa osana Betmen-pataljoonaa ja muita ryhmiä.
– Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että syytteessä tarkoitettu aseellinen selkkaus on ollut luonteeltaan kansainvälinen, että vastaaja on toiminut Rusitsh-ryhmän apulaispäällikkönä, hovioikeus toteaa tiedotteessaan.
Pataljoonaa huijattiin lipulla
Venäläiset olivat ripustaneet tarkastuspisteelle Ukrainan lipun, minkä takia ukrainalainen Aidar-pataljoona pysähtyi risteykseen. Venäläiset avasivat tulen.
– Hovioikeus katsoi, että vastaaja on vieraan valtion lippua väärinkäyttäen toteutetussa väijytyksessä itse ampunut kevyellä konekiväärillä kohti ukrainalaisia sotilaita ja syyllistynyt tällä menettelyllään sotarikokseen, tiedotteessa sanotaan.
Hovioikeus huomioi, ettei syytteessä väitetty, että Torden olisi tappanut tai haavoittanut ukrainalaisia.
– Hovioikeus kuitenkin katsoi, että osallistuessaan muiden joukkojen kanssa yhdessä tekemäänsä tekoon, vastaaja on ollut osaltaan vastuussa sotilaiden surmaamisesta ja haavoittamisesta.
Tordenin katsottiin osallistuneen sotarikokseen yksittäisenä sotilaana, ei esimiehenä.
Neljä haavoittunutta ammuttiin
Hovioikeuden mukaan neljä haavoittunutta ukrainalaissotilasta ammuttiin väijytyksen jälkeen. Oikeus katsoi, ettei Torden ollut henkilökohtaisesti eikä esimiehenä vastuussa tappamisesta.
– Asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaaja olisi itse ampunut tai että Rusitsh-ryhmän kaksi muuta jäsentä olisivat ampuneet haavoittuneita sotilaita. Vastaajalla ei joka tapauksessa näytetty olleen ryhmän muihin jäseniin tosiasiallista määräys- ja valvontavaltaa, tiedotteessa sanotaan.
Hovioikeus hylkäsi syytteen myös ukrainalaissotilaan viiltämisestä, mitä käräjäoikeus oli pitänyt sotarikoksena. Ukrainalaissotilaan poskeen oli tehty terävällä esineellä Rusitsh-ryhmän symboli. Hovioikeus katsoi, että haava oli pinnallinen eikä vuotanut verta.
– tTekotapa ei puoltanut menettelyn arvioimista sotarikoksen rangaistussäännöksen tarkoittamaksi uhrille voimakasta fyysistä tai henkistä kärsimystä aiheuttavaksi, eikä kysymyksessä siten ollut sotarikos, hovioikeuden tiedotteessa sanotaan.
Poseerasi ruumiin kanssa
Hovioikeus sen sijaan katsoi Tordenin syyllistyneen kahteen sotarikokseen sotapropagandajulkaisuissaan.
Torden oli poseerannut ukrainalassotilaan ruumiin kanssa ja levittänyt vastaavan halventavan kuvan ruumiin edessä poseeraavasta Rusitsh-ryhmän päälliköstä.
Lisäksi hän oli julkaissut sosiaalisessa mediassa ilmoituksia, joiden mukaan Rusitsh-ryhmä ei anna armoa eikä ota vankeja, hovin tiedotteessa sanotaan.
Ehdottoman vankeusrangaistuksensa ohella Torden velvoitettiin maksamaan väijytyksessä haavoittuneille sotilaille ja kuolleiden sotilaiden omaisille vahingonkorvausta. Asia ratkaistiin kolmen tuomarin kokoonpanossa. Ratkaisu oli yksimielinen.
Rajavartija selvitti henkilöllisyyden
Torden saapui Venäjältä Suomeen heinäkuussa 2023 autolla Vaalimaan kautta. Pian rajanylityksen jälkeen rajavartija selvitti, että mies oli aiemmalta nimeltään Jan Igorevitsh Petrovski ja että tällä oli koko Schengen-aluetta koskeva maahantulokielto.
Torden otettiin kiinni seuraavana päivänä Helsinki-Vantaan lentokentällä, missä hänen oli tarkoitus nousta Nizzan-lennolle.
Korkein oikeus linjasi joulukuussa 2023, ettei Tordenia voida luovuttaa Ukrainaan maan heikkojen vankilaolojen takia.
Oikeudenkäynti on käyty Suomessa, sillä sotarikoksissa on kyse kansainvälisistä rikoksista, joiden rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.
Päivitetty kauttaaltaan kello 11.29.