Pääkirjoitus

Höveli budjetti, isot riskit – suhdanteen jäähtyminen uhkaa murentaa pohjan hallituksen talousarviotavoitteilta

Hallituksen budjettiurakointia helpotti riskialtis valinta: rahaa pannaan likoon alijäämän repsahtamisesta välittämättä.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus panee rahaa liikkeelle.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus panee rahaa liikkeelle.
Kuva: Elias Lahtinen

Hallituksen budjettiurakointia helpotti riskialtis valinta: rahaa pannaan likoon alijäämän repsahtamisesta välittämättä. Jos työllisyystavoite uhkaa karata, rahanjaon ohjaksia joudutaan vetämään paljon tiukemmalle.

Valtion ensi vuoden talousarvion paketointi vei hallitukselta vain tiistaipäivän. Syy notkeaan synnytykseen oli ilmeinen: uusi hallitus oli päättänyt panna rahaa liikkeelle avokätisesti.

Jos ja kun menoja syntyy reilusti enemmän kuin tuloja, budjetin alijäämän annetaan yksinkertaisesti kasvaa. Tulevana vuonna valtiontalouden alijäämäksi arvioidaan kaksi miljardia euroa.

Samalla julkisen talouden tasapainotuksen tavoitevuosi karkaa taas kuin sateenkaaren pää. Nyt se on jo vuodessa 2023.

Ensi vuonna lisää rahaa tulee muun muassa koulutukseen, pieniin eläkkeisiin, työllisyyspalveluihin, varhaiskasvatukseen ja luonnonsuojeluun. Pysyviä menonlisäyksiä budjetissa on peräti 1,1 miljardia euroa ja vielä etupainotteisesti.

Erityisen ylpeä hallitus on panostuksista koulutukseen ja tutkimukseen. Kyse onkin tulevaisuusinvestoinneista. Valtion taloudenpidossa panostus näkyy kuitenkin ensi vaiheessa vain menoina.

Hallitus myös lunastaa 50 euron edestä lupaustaan eläkeläisten "vappusatasesta". Pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotusta kevennetään 200 miljoonaa euroa. Kun pienituloisten rahoista valtaosa ohjautuu kotimaiseen kulutukseen, rahat eivät katoa myönteisiä jälkiä jättämättä.

Varhaiskasvatuksessa ryhmäkokojen kutistus on puolestaan hyväksi lapsille ja hoitajille. Kuntien taloudenpidolle se taas tietää ongelmia.

Kunnanjohtaja Tuomas Lohi tviittasi keskiviikkona, että Kempeleessä lisäkustannukset lasketaan sadoissa tuhansissa euroissa. Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala huomautti, että valtion kompensaatio ei koskaan vastaa kuntien todellisia kustannuksia. Vekselin ottaa nyt toinen taho kuin sen maksaa takaisin.

Toki hallitus on hakenut myös säästöjä ja lisätulon lähteitä. Yritystuista on lopultakin löytynyt kutistamisen paikka: parafiinisen dieselöljyn veronalennus poistuu. Bensiinin ja dieselöljyn veroja nostetaan, mistä ilmasto kiittää mutta eivät kaikki äänestäjät.

Talousarvion kriittisimmät linjaukset liittyvät työllisyyteen. Hallitus tavoittelee 60 000 uutta työpaikkaa ja 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä. Juuri tämän tavoitteen varassa rahaa uskalletaan panna hövelisti liikkeelle.

Imua työllistymiseen hallitus pyrkii lisäämään palkkatukea ja työnhaun palveluja kehittämällä. Arvostettava on pyrkimys tukea vaikeasti työllistyvien kansalaisten pääsyä kiinni työelämään.

Keinoja 75 prosenttiin yltämiseksi tarvitaan kuitenkin ilman muuta lisää. Aiempien ryhmien lisäksi hallitus päätti panna asialle nyt myös tutkijoista koostuvan ryhmän. Ainakin ehdotuksia hallituksella pitäisi pian olla tarjottimen täydeltä.

Jo nyt tiedetään silti, että suhdanne jäähtyy ja että työllisyysasteen nousu hidastuu. Valtiovarainministeri Mikä Lintilä (kesk.) esittikin kiintoisan kommentin: sellaista vaihtoehtoa ei ole, että työllisyystavoite jää toteutumatta mutta menonlisäykset toteutuvat.

Ennen seuraavia vaaleja tämä linjaus voi vielä olla kovilla.