Meidän jokaisen tulisi saada olla vanhempiemme omaishoitajia tai ainakin hoitaa tuttuja vanhuksia. Elämän perspektiivi laajenee, ja oppii tuntemaan lähimmäisiä aivan uudella tavalla, ”uudella levelillä”, sanovat nuoremmat.
Samalla aukeaa aivan uusi maailma liikkumiseen ja päivittäisiin askareisiin. Nykyisten normien mukainen, esteetön asunto, voi yhdelle olla helppo ympäristö, toiselle temppurata.
”Kotona on hyvä vanheta”, on vanhustenhuollon hokema, mutta koordinaation ja liikuntakyvyn heiketessä tutusta kotiympäristöstä saattaa tulla vaarallinen paikka.