Vancouver Lumilautailun olympiahopeamitalisti Peetu Piiroinen on liikunnallisesti superlahjakas ja voisi olla minkä muun lajin - esimerkiksi jääkiekon - huippuammattilainen, mutta myös korvien välissä leikkaa raikkaalla tavalla.
Suomen tuorrein olympiamitalisti sanoo, ettei voittaminen ei aina ole maailman tärkein asia.
"Minulla ei oikeasti ollut mitään painetta, koska tiesin, että menestyspakkoa ei ole", Piiroinen itse alleviivaa.
Saavutus on siksikin huikea, ettei Piiroinen päässyt lähtemään kisalumille täysin parhaassa iskussa. Hän loukkasi kylkensä pahasti viikko sitten.
"Jos en olisi menestynyt, syy sille olisi ollut selvä."
Lumilautailu on sananmukaisesti lökäpöksyjen hommaa, joka edustaa aidoimmillaan olympialaisten henkeä: pipo ei ole kireällä, vaan kaikkea tekemistä sävyttää muiden laskijoiden kannustaminen.
"Silti tällä hopeamitalilla on minulle valtava merkitys. Tämä on juhlallisempi ja virallisempi mitali kuin mikään muu. Pidetäänhän olympialaisia vain neljä vuoden välein", Piiroinen painottaa.
Pääsihteeri
innoissaan
Toisin kuin vanhemman polven lumilautailijat, Piiroiselle olympialaisilla on vahva status.
"Toivottavasti olen mukana Sotshin olympialaisissa 2014."
Peetu Piiroisen hopeamitali tuli Suomeen hyvään aikaan. Se näyttää suuntaa ja ravistaa päättäjiä, valmentajia ja urheilijoita perinteisten hiihtolajien joukossa.
"Toivottavasti tämä mitali avaa mitalioven myös muissa lajeissa täällä", linjaa Suomen olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen.
Meillä Suomessa huippulumilautailua ei välttämättä oteta kauhean vakavasti, sillä kilpailijoiden määrä lasketaan vain muutamissa kymmenissä, vaikka harrastajia on satatuhatta.
Syykin on selvä.
"Meillä pitäisi olla enemmän lumikouruja, joita nyt äkkiä laskien on viisi; Talma, Kasurila, Vuokatti, Ruka ja Tahko", päävalmentaja Pekka Koskela ynnää.
"Vuokatissa on myös sisä-pipe. Se on pieni, mutta saimme siellä rakennetu hyvät perusteet Peetun kanssa", Koskela jatkaa.
Piiroinen on kotoisin Hyvinkäältä, mutta lukiovuodet 2004-2008 hän vietti Vuokatin vaaroilla Sotkamon lukiossa. Paippia mies on kouluunt ahkerasti myös Rukalla.
Piiroisen valkolakki on muutaman kurssin päässä, mutta aivan heti olympiamitalisti ei ole palaamassa koulun penkille. Koulu Sotkamossa jäi kesken, kun lumilautailusta tuli ammatti.
"Voi olla, että menee muutama vuosi ennen kuin lakki tulee - jos tulee ollenkaan. Täytyy nyt katsoa sitä", lautailuammattilainen pyörittelee.
White huomion keskipisteenä
Kun kisa oli ohi, Piiroinen marssitettiin kansainväliseen lehdistötilaisuuteen, jossa hänen lisäkseen olivat olympiavoittaja Shaun White ja pronssimitalisti Scott Lago. Käsikirjoitus oli kummallinen. Tilaisuus kesti 45 minuuttia, Piiroinen vain myhäili itsekseen, kun media keskittyi yhdysvaltojen ehkä tunnetuimman urheilijan haastatteluun.
"Arvasin, että eivät ne minulta mitään kysy", Piiroinen naurahtaa.
Shaun White tekee maailman uskaliaimmat ja vaarallisimmat temput, mutta hänellä onkin omat yksityiskouru Coloradossa Yhdysvalloissa, jonne eivät muut pääse. Hänen sponsoritulonsa vuoden 2009 aikana olivat noin kymmenen miljoonaa dollaria eli 7,3 miljoonaa dollaria.
White on kiistatta maailman paras, mutta Piiroinen on hyvä kakkonen. Olympiakomitea palkitsee Piiroisen kymppitonnilla, ja Hyvinkään kaupunki on luvannut 3500 euroa.
Piiroinen on voittanut lumilautailussa jo paljon. Hän voitti arvostetun TTR-kiertueen viime kaudella ja mitä suurimalla todennäköisyydellä voittaa sen myös nyt.
Jos ura jatkuu vähänkään samassa nousukiidossa, hänessä on kaikki ainekset nousta maailman parhaaksi ja sitä kautta lajin monimiljonääriksi.
"Kun Peetu lopetti lätkän ja valitsi laudan, kiekkovalmentajat repivät kaikki pelihousunsa, koska heidän mielestään Peetun olisi kannattanut jatkaa kiekkoa", Koskela huomauttaa.
Vancouverin kourun juurella mieleen hiipii epäilys, että Piiroinen teki oikean valinnan.