Kolumni

Hömppä ei ole nu­jer­ta­nut kovaa uutista

Median viihteellistymistä pelänneet voivat huokaista helpotuksesta.

Median viihteellistymistä pelänneet voivat huokaista helpotuksesta. Sanomalehtien sisältö on edelleen vankasti uutisissa.

Varsinkin politiikka on tehnyt rytinällä paluun lehtien sivuille ja toimitusten aamupalavereihin, kuten median uutisseurannasta 2007–2012 valmistunut loppuraportti Muuttumaton uutinen? paljastaa.

Vielä muutama vuosi sitten politiikka sai antaa tilaa turvallisuudesta ja terveydestä kertoville jutuille.

Politiikan, talouden ja ulkomaan uutisten vankistunut ote on luonnollisesti seurausta eurokriisistä ja globaalitalouden merkityksen korostumisesta. Enää ei riitä, että asioita katsotaan Suomen näkökulmasta, vaan asioiden ymmärtäminen vaatii laajempaa perspektiiviä.

Takavuosina pelättiin, että median pirstaloituminen, kilpailun kiristyminen ja julkkisjournalismin nousu johtaisivat perinteisen median sisältöjen kevenemiseen.

Toimituksissa oltiin tuskaantuneita, kun ilmaista uutista tulvi kaikista mahdollisista välineistä. Tämän pelättiin vaikuttavan ammattitoimittajien tekemään journalistiseen laatuun.

Aamupalavereissa käytiin kiivaita keskusteluja, mikä on kiinnostavaa ja mikä tärkeää ja kumman uutiskriteerin pitäisi vaikuttaa enemmän jutun tekemiseen ja sijoitteluun.

Toimittajan ammatti-identiteetin kannalta on kohottavampaa olla vakavasti otettava toimittaja kuin kännykkäkameralla otettujen skandaalikuvien todenperäisyyden tarkistaja.

Journalismissa on, taustahälystä huolimatta, siirrytty raskaaseen sarjaan kohti suurempia kokonaisuuksia. Poliitikot ovat vallanneet tilaa urheilu- ja kulttuurihaastateltavilta.

Vaikka perinteisissäkin medioissa on ryhdytty seuramaan viihdeuutisia entistä tarkemmin, se ei ole merkinnyt sitä, että viihteellisyys, väkivalta ja erotiikka olisivat massamäärin tunkeneet maakuntalehtien sivuille.

Lukijoilta tulee sitä paitsi herkästi palautetta, jos lehti poikkeaa kaidalta tieltä.

Monimutkaistuvassa maailmassa kaivataan selittävää ja kokoavaa analyysia. Tähän ainakin uutishuoneissa pannaan toivo.

Vielä tosin on kokeilematta malli, jossa perinteiset maakuntalehdet suoltaisivat julkkisjuoruja, seksiskandaaleja ja tv-viihteen esittelyä ja katsoisivat, miten se vaikuttaa levikkilukuihin ja ilmoitusmääriin.

Nousisivatko käyrät nykyisistä laskevista tai ennallaan pysyvistä?

Maksavien lukijoiden palvelemiseksi tehdään hartiavoimin töitä kiinnostavan aineiston kasvattamiseksi. Netin roolia ja ja verkko-uutisten maksullisuutta mietitään monessa paikassa.

Uutiskriteerinä kiinnostavuus on lähes ohittamassa asioiden merkittävyyden. Juttuja palastellaan, juttutyyppejä vaihdellaan ja näkökulmia mietitään. Valistustehtävän rinnalla vahvana kulkee ihmisten palvelu arjessa ja nautinnollisen lukukokemuksen tarjoaminen.

Merkittävistä asioista haetaan kiinnostavaa, arkista ja ihmisläheistä tarttumapintaa, jolla tärkeä asiakin saadaan syötettyä.

Toimittajat työskentelevät tasa-ammatissa, jossa kumpaakin sukupuolta on keskimäärin yhtä paljon.

Toimituksissa työskenteleviä naisia ei parhaalla tahdollakaan voi syyttää oman sukupuolen suosimisesta, vaan miehet puhujina ja toimijoina ovat jutuissa vain vahvistaneet otettaan.

Miehet esiintyvät jutuissa kolme kertaa useammin kuin naiset. Ainoastaan terveyttä koskevissa uutisissa haastateltavat jakautuvat keskimäärin tasan.

Kuvissa puolestaan suositaan nuoria naisia, kun miehistä myös varttuneemmat kelpaavat edustamaan sukupuoltaan. Miehet selviävät naisiin verrattuna käsittelyssä yleensä myös ilman erityisiä luonnehdintoja tai eroottisia viitteitä.

Tässä on aihetta katsoa peiliin, ettei aliarvioitaisi lukijaa.