Katurallissa teiden kuninkuudesta kamppaillaan kiivaasti, joskus oman hengenkin uhalla. Kaahailusta näyttää tulleen trendilaji, jossa pienikokoinenkin voi päihittää kylän kovimman jätkän. Hurjapäisissä tempauksissa kaahataan väärällä kaistalla, ehkä jalkakäytävälläkin ja tehdään uhkarohkeita ohituksia.
Usein vain ei ymmärretä, että vaikka elokuvissa kaikki näyttääkin helpolta, näin ei ole tosi elämässä. Oman nopeusennätyksen rikkominen ja rohkeutensa voittaminen voi aiheuttaa vakaviakin jälkiseuraamuksia.
Vanhempi konstaapeli Juha Myllyaho kertoo, että teillä kaahaamisesta näyttää tulleen muotilaji. Myllyaho on työskennellyt Oulun kihlakunnan poliisin järjestysosaston liikenneryhmässä viisi vuotta ja sinä aikana kaahaamis-ilmiö on ollut koko ajan kasvamaan päin.
"Nuoriso kokoontuu Raksilan marketeille autojaan näyttämään ja sieltä lähdettäessä saatetaan ajaa kilpaa takaisin kotikuntaan tai vaikkapa jollekin huoltoasemalle. Oulun ympärillä ei ole muita isoja kaupunkeja, minkä takia ympäristökunnat tuovat oman lisänsä iltaelämään. Nuorisoa tulee muun muassa Haukiputaalta, Kiimingistä, Tyrnävältä, Limingasta ja Muhokselta."
Ylinopeudet ja kaahaamiset ovat aiheuttaneet viattomien ihmisten kuolemia ja vammautumisia.
Reilu vuosi sitten Paltamossa keski-ikäinen nainen kuoli jäätyään kahden auton kilpa-ajon uhriksi. Neljänkympin rajoitusalueella oli ajettu 140kilometriä tunnissa. Samoihin aikoihin Iisalmessa kahden nuoren pojan kiihdytyskilpailun seurauksena vanhempi pariskunta kuoli ja viisivuotias lapsenlapsi loukkaantui.
Joskus poliisi joutuu turvautumaan piikkimattoon, jos kaaharia ei muuten saada pysäytetyksi. Näin kävi lokakuun puolivälissä, kun poliisi pysäytti 186 kilometrin tuntinopeudella kaahanneen miehen. Mies pysähtyi vasta 30 kilometrin pakomatkan jälkeen, juuri ennen piikkimattoa.
Liikenneturvan mukaan vain alle viidennes Oulun autoilijoista ajaa sallittua nopeutta. Nopeudet ovat korkeimmillaan Aleksanterinkadulla. Neljänkympin rajoituksesta huolimatta kyseiseltä kadulta on mitattu jopa 114 kilometrin tuntinopeus. Merikosken silloillakin hurjastellaan jopa yli 100 kilometrin tuntivauhtia. Pääsääntöisesti ylinopeus on 5-10 kilometriä tunnissa.
Juha Myllyaho kertoo Oulun kuuluvan niiden kolmen kaupungin joukkoon, joissa Suomessa ajetaan eniten päin punaisia.
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on kolmanneksi eniten Pohjois-Pohjanmaalla.
Suurin osa kaahaajista on parinkympin kieppeillä olevia nuoria miehiä, mutta joukkoon mahtuu myös muita hurjastelijoita.
"Kesällä moottoritiellä kolmekymppinen nainen ajoi satasen rajoitusalueella 187 km/h," Myllyahon toteaa. Hänen mukaansa nainen oli kokeillut veljensä autoa, johon oli tehty "tuning-muutoksia". Juha Myllyahon mukaan he ovat kerran joutuneet ottamaan nuorelta pojalta pois vasta kolme päivää voimassa ollut ajokortti.
"Isien ja äitien autojen suurimpia nopeuksia kokeillaan, mutta joskus isät ja äiditkin voivat myös ajella,"Myllyaho kertoo.
"Hurjasteluiden perusteluja kuulee laidasta laitaan. Vanhemmalla väellä on kiire ja nuoriso kokeilee, kuinka auto kulkee, kun siihen on tehty teknisiä muutoksia. On esimerkiksi muutettu pakoputkistoa tai vaihdettu isommat renkaat ja vanteet."
Myllyahon mukaan työvuoroaaloittaessa ei yleensä tarvitse kovin kauas laitokselta lähteä, kun jo joutuu johonkin tapaukseen puuttumaan. Ihmisten elämän tyyli on muuttunut kiireisemmäksi koko ajan.
Kaahailu johtuu osittain myös niin sanotusta vauhtisokeudesta. Äänettömästi ja tasaisesti kulkevan auton sisällä ihmisen aistit eivät anna todenmukaista kuvaa nopeudesta. Erityisesti tämän tilanteen voi huomata, kun siirrytään moottoritien jälkeen tielle, joissa täytyisi ajaa 80km/h tai hitaampaa.
Internetissä levitettiin lähes vuosi sitten kesällä get-away -videota, jossa ajetaan moottoripyörällä Oulun Pohjantietä pitkin muun liikenteen seassa pahimmillaan noin 270 km tunnissa. Videon loppupuolella sama moottoripyörä ajaa läpi Tuiran siltojen nopeuden noustessa jopa 180 km tunnissa.
Vanhempi konstaapeli Juha Myllyaho kertoo, että hurjimpana kaahailutapauksena hän pitää juuri tätä. Video on tehty keskustan liepeillä, missä muitakin tienkäyttäjiä on paljon.
"Kun näin tämän videon, niin hurjalta näytti. Videolla moottoripyörän edellä ajava auto vaihtoi oikealta ajokaistalta vasemmalle kaistalle, kun samaan aikaan moottoripyörä tuli auton takaa vasenta ajokaistaa käyttäen kovaa vauhtia. Silloilla on neljä ajokaistaa ja kevyen liikenteen väylät molemmilla puolilla. Henkensä menettämisen riskirajoilla siinä pelattiin," kertoo Myllyaho vakavana.
Kyseiselle "nettikaaharille" langetettiin 22 päiväsakkoa ja neljän kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus.
Kaahailua pyritään rajoittamaan poliisin tekemien tehovalvontojen avulla ja teille asennettujen hidastepomppujen avulla.
Poliisi ottaa tehovalvontaan erityisesti paikkoja, joissa on huomattu holtitonta kaahaamista. Valvonta tapahtuu yleensä näkyvästi, jolloin autoilijoiden puskaradio levittää tietoa valvonnasta ja autoilijoiden nopeudet pienenevät. Valvontainformaatiota lähetetään mielellään myös tiedotusvälineille.
Ylinopeuksia ajaneiden yleisin rangaistus on rikesakko tai sakko. Mutta lievemmistä ylityksistä saatetaan huomauttaa joko suullisesti tai kirjallisesti. Nopeuden ylityksen ollessa kuitenkin tarpeeksi suuri, ajokorttikin saatetaan ottaa pois. Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisen seurauksena otetaan aina ajokortti pois, ja asia käsitellään esitutkinnan jälkeen käräjäoikeudessa. Teosta saattaa seurata jopa kaksi vuotta vankeutta!
"On tuurista kiinni, ovatko kaaharit siellä, missä valvotaan. Kortteja joudutaan ottamaan joskus seitsemänkin päivässä, mutta voi olla välissä viikkokin, ettei viedä yhtään," kertoo Juha Myllyaho. Joskus kahdentoista tunnin liikennevalvonnan aikana saattaa jopa 40-50 kuskia kärähtää ylinopeudesta. Siihen tulevat vielä lisäksi muut liikenteen valvontaan liittyvät asiat, kuten esimerkiksi ajoneuvon katsastukset, päin punaisia ajamiset sekä ajoneuvojen tavara- ja henkilökuormaukset.
Myllyahon mukaan kaahaamisen vaarallisuudesta valistaminen pitäisi aloittaa jo yläasteella ja asioita olisi korostettava erityisesti autokoulussa.
"Englannin televisiossa on näytetty ohjelmien mainoskatkoilla kuvia kaahailun takia tapahtuneista kolareista. Kuvissa ruttuun puristuneista autoista kannetaan paareilla pois vakavasti loukkaantuneita, jopa kuolleita. Suomessakin tästä voisi olla apua liikenneturvallisuuden parantamisessa,"arvelee Juha Myllyaho, ja toteaa, että asiat taitavat kuitenkin mennä perille parhaiten konkreettisten esimerkkien kautta.
Katurallin yleistyminen puhututtaa ihmisiä paljon. Keskustelupalstoilla on ehdotettu muun muassa rangaistusten koventamista ja psykologisia testejä tuoreiden kuskien kypsyyden mittaamiseksi. Psykologi Marja Salovaaran mukaan kaikkien testaaminen olisi iso urakka, mutta osalle nuorista kuskeista olisi paikallaan jonkinlainen arviointi ajokypsyydestä.
Salovaara kertoo hurjastelun taustalla usein olevan näyttämisen halua ja kokeilun tarvetta sen suhteen, mihin pystyy. Medioissa esillä olleet rohkeuslajit ja elämysjutut vaikuttavat erityisesti nuoriin.
"Osa nuorista on niin harkitsemattomia, että joku tyhmä idea vie mukanaan, varsinkin isommassa porukassa. Nykyisin on niin valtavasti virikkeitä, että normaali ei tunnu enää miltään. Otetaan turhia riskejä ja hankitaan kokemuksia."