Essee

Hoi­ta­mat­to­ma­na ta­lous­met­säs­tä tulee metsä – ­Luon­non mo­ni­muo­toi­suus se­lit­tää paljon vir­kis­ty­mi­sen ko­ke­muk­ses­ta

Oulu

Kun uutinen kertoo hakkuumäärien noususta, sitä tuppaa miettimään, kuinka paljon sen myötä kaatuu vanhaa, arvokasta metsää.

Hoitamattomana talousmetsästä tulee metsä. Tämä Hanna-Leena Ylisen aforismi tuli välittömästi mieleen, kun luin Jenni Simkinin uunituoretta väitöstutkimusta eri tavoin hoidettujen metsien vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin.

Simkin vei ihmisiä neljään erilaiseen metsään ja pyysi heitä arvioimaan, miten he näkemänsä kokivat.

Tutkittavat kertoivat elpyvänsä kaikissa tutkimusmetsissä, mutta vanha, yli 120-vuotias luonnontilainen metsä ja noin 100-vuotias hakkuukypsä talousmetsä olivat kaikkein elvyttävimpiä.

Kaksi muuta koemetsää olivat nuori, noin 40-vuotias kasvatusmetsä ja kaupungissa sijaitseva, noin 90-vuotias virkistysmetsä.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut