Pääkirjoitus

His­to­rian tärinää to­rin­ran­nas­sa

Kallioparkin rakennustöiden alkaminen Oulun torinrannasta on lopullinen tae sille, että vuosikausien jahkailun ja vehkeilyn aika hankkeen ympärillä on ohi. Hyvä niin.

Kallioparkin rakennustöiden alkaminen Oulun torinrannasta on lopullinen tae sille, että vuosikausien jahkailun ja vehkeilyn aika hankkeen ympärillä on ohi. Hyvä niin.

Tiistain Kalevan kuva Oulun torinrannasta alkaneesta kaivutyöstä vaikutti äkkiseltään kuin miltä tahansa jokakesäiseltä katuremonttikuvalta. Kuvaa voi kuitenkin sanoa historialliseksi.

Se kertoi, että kallioparkiksi kansan suussa kutsutun pysäköintiluolaston, Kivisydämen, rakennustyöt ovat alkaneet.

Kunnallisen päätöksenteon pyörien vauhdista kertoo, että tähän vaiheeseen päästiin nelisentoista vuotta sen jälkeen kun idea kallion sisään rakennettavista pysäköintitiloista vakavasti nostettiin esiin.

Kaleva kertoi marraskuussa 1998, että ”Tekninen keskus ryhtyy selvittämään, soveltuuko Oulun ydinkeskustan kallioperä kallioparkin rakentamiselle”. Selvitystä oli esittänyt Oulun liikekeskus ry.

Jos kallioparkin avajaisia päästään viettämään vuonna 2015, ideasta käytäntöön siirtymisen ajaksi tulee 17 vuotta.

Joka tapauksessa on erinomainen asia, että työt ovat viimeinkin käynnissä. Se toki tietää jonkin verran melua, poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä, räjäytysten ääniä ja maansiirtoliikennettä, mutta vain kolmen vuoden ajaksi. Valmiissa luolastossa pitäisi olla 900 autopaikkaa ja 3 000 ihmisen väestönsuoja.

Luolaston rakentaminen on jo työntänyt vauhtiin Oulun keskustan tärkeitä maanpäällisiä kehitysaskelia. Niiden arvo voi nousta jopa 300 miljoonaan euroon.

Tuloksena pitäisi olla se, että Oulun ytimeen syntyy uusi viihtyisä liike- ja oloalue, todellinen elävä kaupunkikeskus.

On myös hyvä, että kallioluolaston pitäisi olla jo valmis ennen kuin Pyhäjoen ydinvoimalan varsinaiset rakennustyöt lähtevät vauhtiin. Näin vältetään pula rakentajista ja kalustosta sekä pulasta seuraava kustannusten nousu.

Nyt kallioparkin kustannusarvio on vähän yli 70 miljoonaa euroa. Sopii toivoa, että kustannukset eivät karkaa käsistä niin kuin monissa epätavallisissa rakennushankkeissa tapaa käydä.

Isojen kysymysten ohella pysäköintiluolaston yhteydessä on viime aikoina väännetty kättä sen nimestä. Luolaston rakennuttaja Oulun Pysäköinti Oy pyrkii vakiinnuttamaan käyttöön nimen Kivisydän.

Aika näyttää, tarttuuko tuo hivenen teennäiseltä kuulostava nimi kaupunkilaisten suuhun. Mitään erityistä huonoa on vaikea nähdä käyttöön vakiintuneessa kallioparkki-ilmauksessa. Jos siihen on liittynyt vuosien kiistelyyn liittyviä rasitteita, niiden luulisi haihtuvan viimeistään sen jälkeen kun luolasto on käytössä.

Toivottavaa olisi, että myös Oulun toisen lähes ikuisuushankkeen eli aseman matkakeskuksen toteutuksessa viimein päästäisiin rakentamisvaiheeseen. Varmuutta aloitusajankohdasta ei ole edelleenkään.

On ymmärrettävää, että rakentaja Lemminkäinen haluaa ennen aloitusta riittävän määrän sopimuksia kauppakeskukseen tulevien yrittäjien kanssa. Nämä ovat alkaneet säikkyä talousnäkymien hämäryyttä.

Arkailevien yritysten kannattaisi muistaa, että hetkellisiä heikkoja aikoja ovat aina seuranneet paremmat ajat.