Pokkisessa liikkuessa voi vastaan tulla Leevi Madetojan patsas. Mutta mitä tiedätkään henkilöstä patsaan takana?
– Leevi Madetoja syntyi Oulussa, mutta suuren osan työstään teki muualla. Madetojan nuoruudessa Oulussa vapaana virtaavan Merikosken kumu kuului kaupungin yli. Madetojan teoksista yksi onkin Merikoski-kantaatti, jonka hän sävelsi Oulun koulujen 300-vuotisjuhlaan. Oulu kulki hänen mukanaan, opas ja Oulun seudun oppaat ry:n puheenjohtaja Päivi Rintamäki kertoo.
Kesäiset kävelykierroksilla Oulun historiaa sekä nykyaikaa tuodaan esille. Teemoitetuilla kierroksilla kaupunkiin tutustutaan eri kanteilta.
Uutta löytyy koko ajan
Oulun kaupungin ja ev. lut. seurakuntien tukemia opastettuja kävelykierroksia on Oulussa järjestetty aina 1990-luvulta alkaen. Suosittuja ovat esimerkiksi Oulun hautausmaan kierrokset ja kaupungilla Kummituksia ja kummallisia kohtaloita -kierros.
Uusia kierroksiakin tarjontaan tulee myös säännöllisesti. Tänä kesänä uutena on tullut Hupisaaren puustoa ja luontoa käsittelevä Hupisaaret – vehreä keidas keskellä kaupunkia -kierros.
Hetkessä uusi kierros ei kuitenkaan synny, vaan kyseessä on usein parin kolmen vuoden projekti, joka vaatii runsaasti taustatyötä. Yksin kierrokset eivät synny, vaan kierroksia oppaat tekevät yhteistyössä teemakerhoissa.
– Reitti pitää kävellä moneen kertaan. Esimerkiksi luontokierrosta suunnitellessa Hupisaaria tuli kierrettyä ristiin rastiin, jotta kierrokselle saataisiin luonteva lenkki, Rintamäki kertoo.
Oppaat tekevät yhteistyötä eri arkistojen ja museoiden kanssa. Tukena ovat myös Oulun historiaa käsittelevät kirjat.
– Oulun historiasta löytyy hyllymetreittäin tietoa.
Historiasta riittää opittavaa
Rintamäki on toiminut oppaana vuodesta 2010.
– Se oli viidenkympin villitys. Aloin miettiä mitä muuta voisin vielä tehdä, kalabiologian parissa työskentelevä Rintamäki kertoo.
– Nuppi pysyy kunnossa, kun koko ajan uutta opeteltavaa, Rintamäki hymyilee.
Vaikka kaupunki elää ja muuttuu, historia ei kuitenkaan muutu. Oulun kaduiltakin löytyy runsaasti opittavaa myös oululaisille.
– Vaikka näkee joka päivä esimerkiksi Madetojan patsaan, ei hänestä välttämättä tiedä juuri mitään, Rintamäki miettii.
Suomalaisen oopperan isänäkin pidetty Madetoja on myös ansioitunut kuorosäveltäjä, joka kykeni säveltämään ilman soitinta.
– Kerran Madetoja oli Heikki Klemetin vieraana Kuortaneella, missä Klemetti sai lauantai-iltana tiedon merkittävän kansansoittajan Elias Tallarin kuolemasta ja kuuli hautajaisten olevan jo seuraavana päivänä. Samana iltana Klemetti toi Madetojalle nipun tekstejä, joihin hän toivoi Madetojan säveltävän. Madetoja sai sävellystyön valmiiksi aamuyöstä ja tuon muutaman tunnin aikana syntyi yksi Madetojan tunnetuimmista kuorolauluista, Ei multa mitään puutu, jonka sanoitus pohjaa psalmiin. Madetoja ja Klemetti esittivät kappaleen Klemetin vaimon ja sisaren kanssa sunnuntaina hautajaisissa, Rintamäki kertoo.
– Sävellystyö ei aina vie paljon aikaa, Rintamäki hymyilee.
Opastettuja kävelykierroksia järjestetään Oulussa elokuun loppuun.
