His­to­rial­li­nen 4,1 mil­jar­din li­sä­bud­jet­ti on vasta al­ku­soit­toa – tar­vi­taan lisää rahaa ja to­den­nä­köi­ses­ti uusia entistä tiu­kem­pia ra­joi­tuk­sia

Kuinka monta historiallisen suurta lisäbudjettia koronan takia vielä tarvitaan, on paljolti kiinni siitä, kauanko rajoitustoimet kestävät, kirjoittaa talouden ja politiikan toimittaja Kirsi Turkki.

Hallituksen ministerit Katri Kulmuni, Sanna Marin, Maria Ohisalo ja Anna-Maja Henriksson kertoivat kehysriihessä päätetystä lisäbudjetista.
Hallituksen ministerit Katri Kulmuni, Sanna Marin, Maria Ohisalo ja Anna-Maja Henriksson kertoivat kehysriihessä päätetystä lisäbudjetista.
Hallituksen ministerit Katri Kulmuni, Sanna Marin, Maria Ohisalo ja Anna-Maja Henriksson kertoivat kehysriihessä päätetystä lisäbudjetista.
Kuva: Markku Ulander

Kuinka monta historiallisen suurta lisäbudjettia koronan takia vielä tarvitaan, on paljolti kiinni siitä, kauanko rajoitustoimet kestävät, kirjoittaa talouden ja politiikan toimittaja Kirsi Turkki. Rajoitustoimien kiristämisen ovat ottaneet esille Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja Hus -johtaja Lasse Lehtonen.

Hallituksen lisäbudjetti on, ennakkolupausten mukaisesti historiallisen suuri, 4,1 miljardia euroa. Valtion velkaantuminen noin 13 miljardia eurolla lisää ei pelota päättäjiä, kun koronakriisi on akuutti. Summasta heruu lupausten mukaan rahaa yrityksille, kunnille, maataloudelle, suojavarusteiden hankintaan, ihmisten toimeentuloon, viranomaisille ja kulttuuriin ja liikuntaan.

-

Historiallisen suuri lisäbudjetti riittää hetkeksi, ensivaiheen rahoitukseksi. Hallitus laatii jo toukokuussa seuraavan lisäbudjetin, jossa kunnille annetaan miljardi euroa lisää, päätetään uusista yritystuista, elvytystoimista ja ihmisten toimeentulon turvaamisesta.

Kuinka monta lisäbudjettia koronan takia vielä tarvitaan, on kiinni siitä, kauanko rajoitustoimet kestävät. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei vielä keskiviikkona pystynyt vastaamaan siihen, milloin Suomi voisi alkaa luopua rajoitustoimista.

Tärkeimmät kriteerit, joilla arvioidaan rajoitustoimien purkua, ovat tapausten ilmaantuvuus ja siinä tapahtuvat muutokset, tehohoidon käyttöaste, tautikuolleisuus ja väestön immuniteetin taso.

Kiristys tarkoittaisi hengityssuojainpakkoa Uudellemaalle

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin tiistain esityksessä hallitukselle todettiin, että nykyisillä toimilla rajoituksia joudutaan jatkamaan syyskuun loppuun asti. Mikäli rajoituksia kiristetään, niin purkaminen voitaisiin aloittaa toukokuun puolivälissä.

HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ehdotti MTV Uutisten haastattelussa, että Uudenmaan rajoituksia tiukennettaisiin entisestään muutamaksi viikoksi nykyisten rajoitusten lisäksi. Kiristys tarkoittaisi käytännössä vain välttämättömien ostosten tekemistä ja kahden hengen kokoontumisoikeutta sekä hengityssuojainpakkoa.

Valtioneuvoston kanslia asetti keskiviikkona kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman valmisteluryhmän arvioimaan oikea-aikaista rajoitustoimista irtautumista ja tekemään suunnitelmaan välittömän kriisivaiheen taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten vahinkojen rajoittamiseksi.

Yhtenä tienä kriisistä ulospääsyyn pidetään mittavia koronatestauksia, joita nyt myös aiotaan kasvattaa.

Varustehuoli on kääntynyt jopa syyttelyksi

Hallitus myöntää lisäbudjetissaan suojainvarusteisiin, laitteisiin ja lääkkeiden hankintaan vihdoinkin kunnon summan rahaa, 600 miljoonaa euroa. Päätöstä vauhditti se, että huoli suojavälineiden riittävyydestä on leimahtanut jopa syyllisten etsimiseksi.

Pääministeri Marin syytti twitterissä kuntia ja muita toimijoita heikosta varautumisesta pandemiaan ja kunnat, etujoukossa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori syyttivät hallitusta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puuttui keskiviikkona suojavälinekeskusteluun. Tasavallan presidentin kanslian julkaisemassa lausunnossa Niinistö korostaa yhteistyön merkitystä suojavälineiden hankinnassa. Niinistön lausunnossa todetaan, että suojavarusteiden maailmanlaajuinen kysyntä on valtavaa, tarjonta niukkaa. Niinistön mukaan nyt Suomessa pitää yhdistää voimat ja lopettaa keskinäinen syyllistäminen.

Olisiko pitänyt varata rahat jo helmi-maaliskuussa?

HUS-johtaja Lehtonen sanoo Lännen Medialle, että hallitus puhuu nyt sen kokoluokan summista, joilla on jo merkitystä. Lehtonen sanoo, että hän ei olisi pannut pahakseen, vaikka hallitus olisi päättänyt varata rahaa suojavarusteiden hankintaan ja tehdä hankinnat jo helmi-maaliskuun vaihteessa.

Syyttely ei ole nyt paikallaan, mutta opiksi ottaminen on. Aktiivisesti suojainkeskusteluun osallistunut Lehtonen tähdentää, että nyt nähdään, kuinka kalliiksi säästöt tulevat. Ei ole yllätys, että kuntien ja sairaanhoitopiirien varautumistilanne on huono, kun säästökuurit ovat olleet päällä ja rahat loppu monilta toimijoilta jo pitkään.

Aivan eri asia on, mitä hallitus saa 600 miljoonalla. Ensimmäinen erä Kiinasta saapuneita suojavarusteita ei sovi sairaalakäyttöön. Parasta olisi, jos suojaimien valmistus nopeasti Suomessa saisi kaiken mahdollisen tuen ja rohkaisun.

Hallituksen tavoitteiden edistäminen ei ole riidatonta

Hallituksen kehysriihi oli koronariihi. Hallitusohjelman kirjauksiin palataan syksyn budjettiriihessä. Kaikista kirjauksista luopuminen olisi hallituspuolueille myrkkyä

Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi, että hallitus jatkaa työtään oppivelvollisuuden pidentämiseksi ja maksuttoman toiseen asteen toteuttamiseksi. Hallitus sitoutui kehysriihessä edelleen myös ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja niiden aikatauluun sekä 0,7 hoitajamitoitukseen.

Riidatonta hallituksen kaikkien tavoitteiden edistäminen ei syksyllä ole. Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kurvinen sanoi Suomenmaan haastattelussa, että kaikkiin hallitusohjelman hankkeisiin ei enää ole varaa.