Hir­vi­tu­ho­ja vaikea torjua

EU:n hyväksymillä karkotteilla saadaan tuloksia vain pienillä alueilla.

Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Juho Matala (vas.) ja Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen tutkivat hirvien tuhoamia taimikoita. Oulangalla on kokeiltu estää vahinkoja karkotteilla. Laajoilla aloilla tehokkaimmaksi keinoksi on kuitenkin osoittaunut hirvikannan säätely.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Juho Matala (vas.) ja Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen tutkivat hirvien tuhoamia taimikoita. Oulangalla on kokeiltu estää vahinkoja karkotteilla. Laajoilla aloilla tehokkaimmaksi keinoksi on kuitenkin osoittaunut hirvikannan säätely.
Kuva: Aimo Kajava

Näky on lohduton. Hyvään kasvuun päässyt männyntaimikko on kuin puimakoneen jäljiltä. Puiden latvat on kaluttu moneen kertaan. Joka puolella jäljet ja hankeen painuneet makuukset kertovat, että liikkeellä on ollut useiden kymmenien hirvien lauma.

Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) hirvituhoihin erikoistunut tutkija Juho Matala tarkastelevat Oulangan Ahvenperällä hirvien syömiä taimikoita.

Metla on ruiskuttanut koealoille EU:n sallimia karkotteita. Karkoteaineiden harmaaksi värjäämät puut ovat saaneet olla eläimiltä rauhassa, mutta muiden latvat ja oksat on napsittu lähes kokonaan.

”Tuhoaluetta on 100–150 hehtaaria. Taimikko on kaadettava ja tilalle on istutettava uusi metsä kuusentaimilla. Tavalliselle metsänomistajalle tämä olisi katastrofi”, Korhonen sanoi.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä