Kevään sään lämpeneminen ja hankien pehmeneminen käynnistää jälleen hirvien muuttoaallon kohti kesälaitumia. Muutto alkaa useimmiten juuri huhti-toukokuun vaihteessa ja jatkuu aina toukokuun lopulle.
Lyhyellä aikavälillä tapahtuva muutto saa hirvet liikkeelle kaikkina vuorokauden aikoina, mutta aktiivisimmillaan hirvet ovat kuitenkin hämärän hetkellä, heti auringonlaskun jälkeen.
Tämä näkyy myös tilastoista. Sekä hirvikolarien määrä että yksittäisen kuljettajan kuolinriski on kaikkina vuodenaikoina suurin silloin, kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti.
Kevätmuuton jälkeen seuraava vaarallinen aika sijoittuu touko-kesäkuuhun, jolloin hirviemot vieroittavat uusien vasojen syntymisen jälkeen ylivuotiset vasat läheisyydestään. Kokemattomina yksin kulkemiseen, nämä ylivuotiset vasat saattavat liikenteessäkin siksi kulkea aivan päättömästi.
Kolmas, ja tilastojen mukaan vaarallisin hirvikolariaika sattuu syksylle. Silloin hirvikanta on kookkaimmillaan ja liikkuminen on vilkasta sekä kiiman että syysmuuton vuoksi.
Hirvi on arvaamaton
Hirven liikkuminen on usein täysin arvaamatonta. Hirvi ei osaa arvioida lähestyvän auton nopeutta ja sen kyky arvioida etäisyyksiä on heikko. Aisteistaan hirvi luottaa ennen kaikkea kuuloonsa, joten se saattaa lähteä ylittämään tietä, vaikka näkeekin auton valot jo kaukaa.
Täysipainoinen hirvinaaras painaa noin 300 kiloa, uroshirvi yli 400. Se on juuri sen korkuinen, että auton päälle kaatuessaan törmäyspiste sattuu auton tuulilasin ja katon reunaan.
Vakavimmat vammat syntyvätkin yleensä henkilöauton etupenkkiläisille. Katon etureunan sisään iskeytymisen seurauksena on usein aivovammoja ja niskamurtumia.
Varaudu hirvivaaraan
Nopeuden alentaminen on paras tapa välttää hirvionnettomuus. Jos hyvällä kelillä havaitsee 80 kilometrin tuntinopeudella ajaessaan hirven 70 metrin päässä, sen pystyy vielä väistämään, kun samassa tilanteessa 100 km/h nopeudella hirveen törmätessä autolla on vielä nopeutta noin 70 kilometriä tunnissa.
Erityiseen valppauteen on syytä nimenomaan auringonlaskun jälkeen. Hirvivaroitusmerkit kannattaa ottaa huomioon, koska niiden paikat päivitetään joka vuosi juuri kolaritilastojen perusteella.
Yhden hirven näkeminen on yleensä varoitus siitä, että muita on lähettyvillä. Takana tulevat hirvet seuraavat yleensä johtajahirveä ja suhtautuvat tien ylitykseen johtajaa varomattomammin.
Tielle tullut hirvi kannattaa yrittää väistää aina hirven takapäästä, sillä hirven peräpää aiheuttaa törmäyksessä vähemmän vahinkoa kuin raskas etupää ja kova kallo.