Asunnot, jotka ovat pahimmillaan lattiasta kattoon täynnä tavaraa, ovat myös paloturvallisuusriski.
Oulun paloaseman palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kertoo, että niin sanottuja "himohamstraajien" asuntoja tulee pelastuslaitoksen tietoon useita vuosittain.
– Näitä on enemmän kuin kymmenen joka vuosi, Heikkinen toteaa.
Hän arvelee, että ilmoitusvelvollisuuden ja asiasta tiedottamisen myötä määrä tulee mahdollisesti vielä nousemaan. Asunnon kunto ei yleensä Heikkisen mukaan näy päällepäin. Ilmoitus tällaisesta niin sanotusta "himohamstraajan" asunnosta voi tulla esimerkiksi ensihoidolta, kotihoitajalta tai poliisilta.
– Ilmoitus voi lähteä vaikka siitä, että ensihoito menee kohteeseen, jossa on tavaraa niin paljon, ettei siellä pääse liikkumaan, Heikkinen kertoo.
Asunnossa saattaa olla valtavan tavaramäärän lisäksi roskia ympäri asuntoa. Pahimmissa tapauksissa asunnosta löytyy myös ihmisen ulostetta.
– Olen kuullut Lapista myös erään tapauksen, jossa kerrostaloasunto oli täynnä kiviä, Heikkinen kuvailee.
Suuri tavaramäärä kasvattaa palokuormaa
Tavaramäärän aiheuttama paloturvallisuusriski johtuu Heikkisen mukaan siitä, että palokuorma on niin suuri. Jos tällaisessa asunnossa syttyy tulipalo, se voi äityä erittäin voimakkaaksi.
– Talojen rakenteet on mitoitettu tietynlaista, tavallista kuormaa ajatellen. Ne eivät kestä tällaista palokuormaa, Heikkinen sanoo.
Pahimmassa tapauksessa täyteen ahdetussa asunnossa syttynyt palo voisi johtaa rakenteiden romahtamiseen tai palon leviämiseen.
Heikkisen tietojen mukaan Oulussa ja Oulun seudulla ollaan tähän asti vältytty suuren palokuorman asuntopaloilta.
– Onneksi, Heikkinen huokaisee.
Tyhjennys ei suju käden käänteessä
Tavarapaljouden tyhjentäminen asunnosta on pitkä ja raskas prosessi. Heikkisen mukaan asiat hoituvat yleensä nopeasti, mutta joitakin tapauksia on käsitelty yli vuosi.
– Kun asia tulee meille (pelastuslaitokselle) vireille, asuntoon tehdään palotarkastus, Heikkinen selventää.
Asukkaalle ilmoitetaan, milloin tarkastus tehdään. Heikkisen mukaan he eivät ole yleensä paikalla tarkastuksen aikana.
Tarkastuksen jälkeen asunnon tyhjentämiselle annetaan korjausmääräys. Korjausmääräykselle annetaan määräaika, joka on usein yksi kuukausi. Määräajan jälkeen asuntoon tehdään jälkipalotarkastus.
– Jos ei ole tapahtunut mitään, annetaan uusi korjausmääräys ja määräaika, Heikkinen sanoo.
Jos asukasta on kirjallisesti kuultu ja tilanne ei toistuvista korjausmääräyksistä huolimatta etene, asia voidaan viedä eteenpäin. Seuraavaksi keinoiksi muodostuvat hallinnolliset pakkokeinot kuten uhkasakko, teettämisuhka tai rikosilmoitus pelastusrikkomuksesta.
Yleensä asunnon valvontaa jatketaan myös sen jälkeen, kun asunto on saatu määräysten mukaiselle tasolle. Heikkisen mukaan näin halutaan varmistaa, että tilanne pysyy kunnossa myös tyhjennyksen jälkeen.