Tero Pitkämäki ja Tero Järvenpää eivät löytäneet kentältä tuttuja työvälineitä Pekingin olympiakarsinnassa. Kaksikon normaalisti käyttämien hiilikuitukeihäiden puuttuessa kumpikin heitti jatkoon teräskeihäällä. Pitkämäen pisin heitto kantoi 82,61 ja Järvenpään 82,34. Lauantain finaaliin heitti myös Teemu Wirkkala.
-Hiilikuitukeihäät olivat listoilla, niitä vaan ei ollut kentällä, Pitkämäki ihmetteli karsinnan jälkeen.
Kun heittäjät palasivat karsinnasta, Pekingissä yleisurheilujoukkueesta vastaava Jarmo Mäkelä meni kilpailun järjestäjien luo selvittämään, miksi kilpailun ns. välinelistalla olleita keihäitä ei ollut karsinnassa. Mäkelän mukaan hiilikuitukeihäiden puuttuminen karsinnassa oli toimitsijoiden erehdys. Ne ovat käytössä loppukilpailussa.
Kisaorganisaation kirjallisessa vastauksessaan Bill Bailey, yksi kisojen teknisistä delegaateista totesi, että kaikki keihäät, jotka olivat välinelistalla, olivat kentällä karsinnassa ja tulevat olemaan myös loppukilpailussa.
- Näinhän asia ei ollut, vaikka tekninen delegaatti näin kirjoitti. Kuulimme myöhemmin, että kentällä piti olla kaksi telineellistä keihäitä, mutta niitä oli vain yksi. Ilmeisesti tässä on käynyt kisajärjestäjille inhimillinen erehdys, josta tekninen delegaatti ei joko tiedä tai ei halua tietää, Mäkelä sanoo.
- Kaikesta huolimatta pidän nyt varmana, että hiilikuitukeihäät löytyvät kentältä loppukilpailussa.
Mäkelä kirjelmöi tekniselle delegaatille Nordic Champion Orbit ja Nordic Champion Carbon -keihäistä. Norjan joukkue teki Andreas Thorkildsenin pyynnöstä oman kirjelmän koskien Thorkildsenin normaalisti käyttämää Oten keihästä, joka myös oli välinelistalla, mutta ei ollut kentällä karsinnassa.
-Ne varmaan saadaan sinne loppukilpailuun. Nyt kentällä oli jostain syystä useita japanilaisen valmistajan keihäitä, joita ei käytetty. Tiedä sitten, haluttiinko heittäjät saada käyttämään niitä ja niille siten mainosta, Mäkelä totesi.
Useimmat huippuheittäjät käyttävät nykyisin teräskeihäitä jäykempiä hiilikuitukeihäitä.
-Käsittämätöntä, ettei hiilikuituja ollut siellä. Arvokisoissa ja Kultaisessa liigassa on lähes pelkästään hiilikuitukeihäitä, Järvenpää totesi.
"Pitkämäelle tärsky jalkaan"
Pitkämäki on heittänyt ennätyksensä 91,53 teräskeihäällä ja Järvenpääkin on kiskaissut teräsvälinettä yli 84 metriä, joten suomalaismenestys finaalissa ei jäisi välineestä kiinni, vaikka kisa heitettäisiin teräskeihäillä.
-Mieluimmin sitä kuitenkin heittää sellaisella välineellä, jolla on tottunut heittämään, Järvenpää totesi.
Olympiakarsinnan ensimmäinen ryhmä kilpaili sateen lammikoille kastelemalla radalla. Teemu Wirkkala selvitti ryhmästä itsensä finaaliin karsintakilpailun 10. sijalla tuloksella 79,79. Pitkämäki ja Järvenpää olivat toisessa ryhmässä, jonka kisan aikana sade hellitti, mutta rata pysyi märkänä.
Pitkämäen radan liukkaus yllätti ja hän kaatui ensimmäisen heittonsa.
-Meinasi käydä keskisalot ja kävikin, reisi meni vähän jäykäksi, eli sain pienen "puujalan", Pitkämäki totesi oikeaan etureiteen tulleesta kovasta iskusta, jonka jälkiä hän hoivasi jääpussilla.
-Luulen, että se palautuu finaaliin, Pitkämäki arveli.
Toisessa heitossa Pitkämäki ei saanut keihästä hyvään asentoon. Heitto rikkoi silti karsintarajan 82,50 ja toi karsinnan kolmannen sijan.
-Jos keihäs ei olisi lähtenyt kyntämään, se olisi ollut pitkällä. Tuon heiton pohjalta lähden ihan luottavaisena finaaliin, Pitkämäki totesi.
Vasilevskis voittoon
Järvenpää tuli ensimmäisessä karsintaheitossaan nopean radan yllättämänä liian lähelle viivaa, heitto epäonnistui ja tulos jäi 77,76:een. Toiseen heittoon hän jätti itselleen enemmän tilaa heittää, ja keihäs kaarsi 82,34.
-Se oli sellainen normaaliheitto, joita olen kesän aikana tehnyt, karsintakilpailussa neljänneksi sijoittunut tamperelainen totesi.
Karsintakilpailun voitti Latvian Vadims Vasilevskis kiskaistuaan 83,51. Toinen oli Venäjän Ilja Korotkova (83,33). Avausheittonsa kaatunut Venäjän Sergei Makarov putosi jatkosta jäätyään 72,47:ään. Latvian kokenut Eriks Rags heitti pitkän yliastutun, mutta oli 13:s ja putosi finaalista tuloksella 79,33.
Wirkkala ei ujostellut vesikeliä
Ensimmäisessä ryhmässä kilpaillut Teemu Wirkkala joutui heittämään vaikeammissa olosuhteissa kuin toisessa karsintaryhmässä heittäneet Pitkämäki ja Järvenpää. Ensimmäisen ryhmän aikana vettä satoi koko ajan.
Wirkkala kiskaisi parhaansa 79,79 heti ensimmäisellään. Kahteen seuraavan heittoonsa hän yritti saada saada hieman lisää ruutia, mutta toholampilainen ei saanut keihästä lähtemään kunnon asentoon
-Viimeisessä oli jo tautiakin, perä vain vähän laahaamaan, Wirkkala totesi.
Wirkkalan kaksi viimeistä heittoa kantoivat 78,89 ja 75,81.
-Kroppa tuntui tosi hyvältä ja vauhti kulki. En vain saanut ihan parhaita paineita saanut tukijalalle, Wirkkala tuumi.
Wirkkalan mukaan vetinen heittopaikka ei tuntunut liukkaalta hänen kokoiselleen heittäjälle.
-Jollekin isolle kaverille saattoi tulla varovaisuutta heiton loppuun, Wirkkala sanoi.
Myös kesällä vaivannut tukijalka oli nyt hyvin teipattu ja kivuton.
-Hyvin pystyi vetämään tukea vasten, mutta heitot jäivät ehkä takapainoiseksi.