Valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén Helsingin yliopistosta pitää yllättävänä hallituksen ratkaisua, että tällaisessa poliittisessa tilanteessa lähdettäisiin hyvin nopeasti muuttamaan perustuslakia. Hän ihmettelee, onko hallituksessa ehditty edes pohtia kaikkia näkökohtia ja mahdollisuuksia.
Hidénin mielestä perustuslain muuttamista olisi huolella harkittava, varsinkin kun siihen liittyy tällainen poliittinen lataus. Hän epäilee, että hallituksella on saattanut olla ratkaisuunsa syitä, joissa ei ole pohdittu pelkästään sisältöä vaan sitä, mikä on edullisinta hallituksen kannalta lähitulevaisuudessa.
"En tiedä voiko kevyempiäkään keinoja löytyä, joilla umpikujasta voitaisiin päästä. Perustuslakivaliokunnan tulkinta on ja pysyy, eikä se siitä muutu", sanoo Hidén.
"Jos katsotaan, että perustuslakivaliokunnan tulkinnan jälkeen ei voida muulla keinoin luoda selkeää järjestelmää, jossa voidaan tehdä Suomen osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan koskevia päätöksiä, on asia hoidettava joko poikkeuslailla tai muuttamalla perustuslain tekstiä", pohtii Hidén.
Jos poliittista tahtoa perustuslain muuttamiseen löytyy, olisi se Hidénin mukaan kohtuullisen hyvin hoidettavissa yhdellä virkkeellä 93. pykälän loppuun. Hän uskoo myös, että hallitus pitää omat joukkonsa kurissa eduskunnassa niin hyvin, että yksinkertainen enemmistö asian taakse löytyy.
"Poikkeuslain säätämismahdollisuus on periaatteessa käytettävissä, siinähän säätämisjärjestys on periaatteessa sama kuin perustuslain muutoksissa. Sekin on ongelmallinen vaihtoehto, ja poikkeuslakeihin on uuden perustuslain aikana pyritty suhtautumaan hyvin pidättyvästi", sanoo Hidén.