Ensi vuoden alusta hevosta ei voi enää pitää yksin. Sillä on jatkossa oltava pysyvässä pitopaikassaan näkö- ja kuuloyhteys sekä päivittäinen turpakosketus toiseen hevoseen.
Pysyvä pitopaikka tarkoittaa paikkaa, jossa hevonen viettää pääosan ajastaan.
Hevosen kaveriksi kelpaa myös aaseja tai muuli, samoin muulin kaveriksi riittää toinen hevoseläin. Aasin lajitoverin on kuitenkin oltava toinen aasi.
– Aasin hyvinvoinnille on tärkeämpää, että se kaveri on nimenomaan toinen aasi, kertoo erityisasiantuntija Alisa Matomäki Ruokavirastosta STT:lle.
– Muilla hevoseläimillä se ei ole niin tarkkaa. Ne kelpuuttavat siinä mielessä riittävästi sen toisen hevoseläimen kaveriksi, että tyydyttyy se lajityypillinen kanssakäymisen mahdollisuus.
Eläinten hyvinvointia koskeva lain vaatimuksia täsmennetään 1.1.2026 alkaen valtioneuvoston antamalla asetuksella hevosten hyvinvoinnista. Laki astui voimaan vuonna 2024.
– Tutkittu tieto hevosten hyvinvoinnista on lisääntynyt paljon viime vuosina ja myös ihmisten kiinnostus eläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt tosi paljon, Matomäki kertoo.
Osa vaatimuksista astuu voimaan heti vuodenvaiheessa ja osassa on viiden tai kymmenen vuoden siirtymäaika niille talleille, jotka ovat jo olemassa tai joiden rakennuslupa on vireillä tammikuun alussa.
Muissa asetuksen kohdissa hevosella tarkoitetaan hevoseläintä. Se käsittää sisäänsä siis myös aasit ja muulit eli aasin ja hevosen risteytykset.
Tähän asti riittänyt "mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen"
Tähän asti lajitoveria hevosille on suositeltu, muttei vaadittu laissa. Hevoselle on kuitenkin pitänyt tarjota mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä näkö- ja kuuloyhteys pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan eli mahdollisuus havainnoida ympäristöään. Sosiaaliseen kanssakäymiseen on kuitenkin käytännössä riittänyt esimerkiksi toinen eläinlaji.
Sitä, kuinka paljon yksinasuvia hevosia Suomessa on, ei ole Matomäen mukaan varsinaisesti tilastoitu. Hevosen pitopaikka on rekisteröitävä, mutta kussakin pitopaikassa asuvien hevosten määrää ei virallisesti seurata.
– Veikkaisin, että jonkun verran on pidetty aaseja vaikka hevosen kaverina, että tallilla on hevonen tai useampi ja sitten esimerkiksi yksi aasi, Matomäki arvioi.
– Niiden tilojen täytyy sitten tässä loppuvuoden aikana pohtia, että hankkivatko toisen aasin kaveriksi vai luopuvatko siitä aasista.
Jos hevoseläin jää yllättäen yksin, eli jos esimerkiksi tallin kahdesta hevosesta toinen kuolee, saa hevosta pitää yksin korkeintaan 12 viikkoa.
Lajitovereita koskevalla säännöksellä ei ole siirtymäaikaa vaan se tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Isoille hevosille enemmän tilaa
Uudet täsmennykset tarkentavat myös muun muassa pihaton määritelmää, Matomäki kertoo.
Pihatto tarkoittaa rakennusta, jossa hevosilla on kuiva makuutila ja mahdollisuus ulkoilla vapaasti.
Pihaton rakennuksessa on uuden määritelmän mukaan oltava katto, neljä maahan asti ulottuvaa seinää, kiinteä lattia ja oviaukko tai useampi. Hevosia on pidetty pihatoissa ennenkin, mutta virallisia rakenteellisia vaatimuksia pihatoille ei ole Matomäen mukaan ollut.
Muutoksia on luvassa myös hevosten karsinoiden kokoon.
Isot hevoset, joiden säkäkorkeus on yli 170 senttiä, tarvitsevat jatkossa aiempaa suuremmat yksittäiskarsinat. Nykyään niiden karsinan vähimmäiskoko on 9 neliömetriä. Jatkossa 170–180 cm korkuiset hevoset tarvitsevat vähintään 10 neliömetriä tilaa karsinaansa ja säkäkorkeudeltaan yli 180 cm:n hevoset vielä neliömetrin enemmän.
Sama tilavaatimus koskee ryhmäkarsinoita ja pihattoja: yhtä hevosta kohden on niissäkin oltava yhtä paljon tilaa kuin yksittäiskarsinassa olisi. Jos niissä siis asuu isoja hevosia, pitää niiden tilaa kasvattaa tai hevosmäärää vähentää.
Jatkossa myös nuoria hevosia koskevat samat, säkäkorkeuteen perustuvat tilavaatimukset. Nykyään alle kaksivuotiaalle hevoselle on vaadittu 75 prosenttia ja alle vuoden ikäiselle 50 prosenttia yksittäiskarsinan vähimmäispinta-alasta.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa Matomäen mukaan esimerkiksi sitä, että emän ja varsan yhteiskarsinan on oltava jatkossa suurempi, kun varsan vaatima tila kasvaa.
Lain mukaan jokaisella hevosella on oltava paikka tallissa tai pihatossa. Hevosta ei siis voi pitää pelkästään taivasalla.
– Jos esimerkiksi kesäaikaan pidetään laitumella, niin sielläkin pitää kuitenkin olla riittävä säänsuoja, Matomäki kertoo.
Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että hevoset siirretään esimerkiksi talliin, jos sää muuttuu.
Yksittäiskarsinoita koskevilla muutoksilla on kymmenen vuoden siirtymäaika, mutta ryhmäkarsinoiden uusien vaatimusten on täytyttävä jo ensi vuoden alusta.
Ratsastus ei riitä liikkumismahdollisuudeksi
Lisäksi uudessa asetuksessa on useita tarkennuksia ja lisäyksiä jo aiemmin voimassa olleisiin sääntöihin.
Esimerkiksi aiemmin hevosenomistajaa on vaadittu huolehtimaan eläimen liikunnasta ja ulkoilusta. Jatkossa hevosella on oltava päivittäinen mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen tarhassa tai laitumella. Ratsastus, ajo tai juoksuttaminen eivät kelpaa vapaaksi liikkumiseksi.
Uusien tallien ulkotarhojen minimipinta-alaksi tulee 300 neliömetriä.
Ruokinnan vaatimuksissa uutta on, että hevosta ei saa pitää ilman karkearehua, eli esimerkiksi heinää, yli kuutta tuntia.
Juomavettä taas on oltava jatkuvasti tarjolla, myös esimerkiksi tarhassa. Talvikaudella, kun vesi jäätyy, hevosilla on oltava saatavilla vettä vähintään kuuden tunnin välein.
Varsojen vieroitusiästä puolestaan ei ole aiemmin ollut määritelmää. Uusien sääntöjen mukaan varsan saa vieroittaa emästään aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä.
Hevosen hoitamisessa pakollisiksi muuttuvat esimerkiksi eläinlääkärin tekemät hammastarkastukset, loishäädöt ja rokotukset sekä hevosen kuolainalueen tarkastaminen säännöllisesti. Kuolainalueen tarkastamiseen ei tarvita eläinlääkäriä.
– Vähintään viikoittaiseen rutiiniin on varmasti helppo ottaa mukaan, että kurkataan niitä suupieliä hoidon lomassa, Matomäki sanoo.
