Pohjalainen arvostaa ruokaperinnettään.
Maakunnan pääkaupungissa Vaasassa on mistä valita, kun etsii hyvää ruokapaikkaa. Vaasassa on muutama ruoastaan maineikas ruokapaikka ja kaikkien ketjujen ravintolat, mutta monen mielestä keskihintaisia hyvän ruoan paikkoja saisi olla enemmän.
Sisäsatamasta voi lähteä saaristoristeilylle Kuusisaareen. Siellä Jannen saluuna tarjoaa lohikeittoa, jota parempaa vaasalaisten mielestä ei saa mistään.
Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen alueen ruokia leimaa maa- ja karjatalous. Kaksikielisen rannikkoseudun ruokaperinne on kalaisampi. Perinteinen eteläpohjalainen ruoka on yksinkertaista, mutta "piroossa syörään komiasti".
Raippaluodon sillan ansiosta automatkailijan on helppo saavuttaa Merenkurkun saaristomaisema. Nälkäinen voi täyttää vatsansa heti sillan ylitettyään. Cafe Arken Raippaluodon satamassa tarjoaa isoja voileipiä, joita monet vaasalaiset autoilevat syömään vapaapäivinään.
Strampenilla
on aina kesä
Sisäsatamassa Rantakadulla ravintoloitsija Christer Ekman isännöi perinteikästä Strampenin paviljonkia.
Kesäravintola aukeaa pääsiäisenä ja sulkee ovensa syys-lokakuussa. Tiettävästi ravintola on Suomen toiseksi vanhin puupaviljonki. Se on rakennettu vuonna 1869.
Ekman aloitti Strampenilla kymmenen vuotta sitten.
"Tarkoitus oli aluksi pitää vain kesäterassia ja tarjota yksinkertaista ruokaa. Pian Strampenilla kuitenkin tehtiin täysremontti, ja aloitimme sen kehittämisen täysimittaiseksi ruokaravintolaksi. Ruokalistan rima on noussut vuosi vuodelta."
Ekmanin mukaan Gastro Botnia -projekti on antanut alueen ruokaihmisille paljon.
"Se on tuonut koulutusta ja tiettyä ylpeyttä. Me emme esimerkiksi tarjoa vain siikaa, vaan meidän siikaamme."
Strampenin listalla on siian lisäksi muun muassa yrttimarinoitua peuran ulkofileetä ja karitsan karetta. Jälkiruoat ovat omalla listallaan. Merellisestä luonnosta kertoo esimerkiksi tyrnimarjajäädyke.
Augustissa syövät
iloiset ihmiset
Kaffehuset August Hovioikeudenpuistikon varrella on aamiais- ja lounaspaikka, jota isännöi Mårten Berg.
"Haluamme olla vähän erilainen ruokapaikka. Lounasruokien lisäksi joka päivä on tarjolla kuusi erilaista salaattia. Emme halua tarjota kovin raskasta ruokaa, sillä meillä käy paljon läheisten toimistojen väkeä. Ruoka ei saa näkyä asiakkaitten vyötärönmitassa."
Augustin salaattiannokset ovat isoja, mutta keveitä. Raasteet ja vihannekset ovat vastaraastetun ja pilkotun näköisiä. Bergin mukaan asiakkaan on oltava iloinen ravintolasta lähtiessään.
Vaikka August on lounaspaikka, siellä on myös oma viinilistansa.
Kauppapuistikon varrella lähellä toria on pikkuruinen, jo 1911 perustettu kahvi- ja suklaakauppa. Sitä isännöi Krister Kulju, mies joka tietää kahvista ja suklaasta kaiken, mitä niistä pitää tietää.
Kenialaiset, kuubalaiset ja borneolaiset kahvipavut ovat lasisissa säilytysastioissaan. Niitä jauhetaan asiakkaalle tavallisimmin neljänneskilo kerrallaan.
"Kahvia ei pidä ostaa kerralla liikaa. Parempi käydä hakemassa useammin pieni määrä."
Millaisia ovat kahvikaupan asiakkaat?
"Kulinaristeja, jotka arvostavat kahvia kuin hyvää ruokaa. Valitettavan usein hyvissäkin ruokaravintoloissa tarjotaan tavallista ravintolasekoitusta, vaikka asiakas olisi nauttinut hienon illallisen siihen soinnutettuine viineineen", kauhistelee Kulju.
Kuljun mukaan laadukkaalla tummapaahtoisella kahvilla ja marketin sisäänheittotarjouksella on samanlainen ero kuin Fiat Unolla ja Rolls Roycella.
"Jos kahvi on hyvää, se ei vaadi lisukkeita. Hyvälaatuinen tummapaahtoinen kahvi on sametinpehmeää, eikä se ärsytä vatsaa."
Väki huutaa
böcklingiä
Etelä-Pohjanmaalla matkaavan on tutustuttava myös böcklingiin, pöklinkiin eli savusilakkaan. Erityisen kuuluisia ovat Sundomin böcklingit, joita esimerkiksi Elis Morney savustaa kunnan keskustassa. Aidot sundomilaiset savusilakat tuntee siitä, että niillä ei ole silmiä, koska silakka ripustetaan savustumaan silmistä.
Morneyn veljekset oppivat savustamisen niksit isältään. Savustamossa jalostetaan vuosittain noin 70 000 kiloa, suurin osa silakkaa, mutta myös lohta. Kevään ja kesän silakka tulee paikallisilta rysäkalastajilta, syksyllä ja talvella kalan toimittaa troolialus.
"Parasta silakkaa saadaan keväällä jäiden lähdön aikaan. Meillä savusilakat suolataan vasta savustuksen jälkeen upottamalla ne 40 minuutiksi suolaveteen."
Asiakkaat ja kaupat kuulemma huutavat böcklingiä, mutta tänä kesänä silakasta on ollut pulaa.
Morneyn mukaan kunnollinen savusilakka on kauniin pronssinhohtoinen ja niin napakka, ettei se hajoa, vaikka seinään heittäisi.
