Lauantain päiväseurat on yksi herättäjäjuhlien kohokohdista. Seurapenkkirivistöstä saa etsiä vapaata paikkaa. Perinteen mukaisesti seurat aloitetaan seisten Jumala ompi linnamme -virrellä.
Herättäjäjuhlille Ristiinasta Stulleelle Liisa Särkälle se herättää paljon mielikuvia.
– Ensisijaisesti se on sotilaiden virsi, jota laulettiin sotien aikana. Toiseksi se muistuttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksessä kuolleiden muistotilaisuudesta.
Särkkä osallistui körttipukuisten kokoontumiseen kaulassaan körttipuvun sinimusta huivi.
– Ostin sen inspiraatioksi Nilsiän herättäjäjuhlilta, Särkkä kertoo.
Hän suunnittelee perinteisen mustasinisen körttipuvun ompelemista.
– Sitä voisi käyttää talvisin ja silloin, kun kansallispuku on liian värikäs.
Herättäjäjuhlilla Särkkää viehättää rauhallisuus ja levollisuus.
– Vaikka täällä on paljon ihmisiä, niin ihmiset ei höslötä, niin kuin aika monessa muussa paikassa.
Särkkä pohdiskelee, että körttiläisyys on kenties hänen Pyhäjärveltä kotoisin olevan äitinsä perintöä.
– Vaikka kyllähän Pohjois-Savossa Pielavedelläkin oli herännäisyyttä, Särkkä muistelee kasvupaikkakuntaansa.
Nivalan ensimmäisten herättäjäjuhlien muistelua
Herännäisten seuroissa Siionin virret vuorottelevat puheiden kanssa. Puhujina on niin pappeja kuin maallikoita. Päiväseuroissa yhden puheista piti nivalalaislähtöinen näyttelijä Eeva-Maija Haukinen. Hän palasi Nivalan ensimmäisiin herättäjäjuhliin, joihin hänen sukulaisensa oli osallistunut vuonna 1894.
– Silloin oli kaunis kesäpäivä, oli vaatimatonta, mutta vieraanvaraista.
Paikalla oli 2000 seuravierasta.
– Kärryjono ajoi vieraita Ylivieskan asemalta. Rahaa kyydistä ei otettu, vaikka tarjottiin, kuvailee Haukinen.
Nykyään seuravieraiden määrä vaihtelee yleensä 20 000 – 40 000.
Haukinen pohdiskeli puheessaan myös tasapainoilua liikkeen uudistamisen ja tradition kunnioittamisen välillä. Haukiselle vanhat Siionin virret ovat lähellä sydäntä, joten niiden uudelleen sanoittaminen on ottanut koville.
Herännäisyys ei ole vanhoillinen liike
Herättäjäjuhlilla pohdittiin myös herätysliikkeen asemaa kirkossa ja muiden herätysliikkeiden rinnalla.
Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Rantalan mukaan herätysliikkeiden joukossa herännäisyys kantaa jyrkän kirkollista leimaa.
– Mutta toisaalta korostamme, että Kristuksen ja syntisen välille ei pitäsi päästää ketään, ei edes raamattua tai kirkkoa, jatkaa Rantala.
Nivalan kirkkoherran ja juhlatoimikunnan puheenjohtajan Sanna Jukkolan mukaan joskus herätysliikkeet niputetaan harhaanjohtavasti yhteen, kun puhutaan herätysliikkeiden vanhoillisesta suhtautumisesta esimerkiksi naispappeuteen tai samaa sukupuolta olevien avioliittoon.
Sekä herännäisyydellä että vanhoillislestadiolaisuudella on vahva jalansija Nivalassa. Jukkolan arkisessa työssä tämä näyttäytyy sujuvana yhteistyönä esimerkiksi Nivalan seurakunnan kirkkoneuvostossa.
– En näe, että herätysliikkeet olisivat meitä jakamassa, vaan päätämme asioista seurakunnan edun mukaisesti.
Esimerkiksi hän nostaa sen, että herättäjäjuhlien ohjelmaan kuuluu herännäishenkisten työntekijöiden tapaaminen, joka järjestetään Nivalan rauhanyhdistyksellä.