Pääkirjoitus: Joh­ta­jan yli­herk­kä nahka ei tar­vit­se eri­tyis­suo­je­lua

Kolumni: Eläin­har­ras­tuk­set kai­paa­vat puh­dis­tus­ta ja "gu­ru­jen" me­ne­tel­mien tiukkaa ar­vioin­tia

Jääkiekko: Kaleva sel­vit­ti, mistä Kärp­pien 2000-lu­vun poh­jois­suo­ma­lai­set ovat läh­töi­sin

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Hen­ki­lö­kun­nan työ­hy­vin­voin­nin ja työ­voi­man saa­ta­vuu­den tur­vaa­mi­nen on kes­kei­nen haaste hy­vin­voin­ti­alueil­le

Suomi on siirtymässä sote- ja pelastuspalvelujen hyvinvointialueisiin vakavassa työntekijävajekriisissä. Hoitohenkilökuntaa ja sosiaalialan ammattihenkilöstöä on huolestuttavissa määrin siirtynyt muihin tehtäviin. Jäljelle jääneet ovat ylityöllistettyjä, osa uupumuksen rajamailla. Työn kuormituksen ja työhyvinvoinnin esteiden hallinta pitää olla lähtökohta työelämän kehittämiselle. Myös työterveyshuollon pitää olla merkittävässä roolissa työhyvinvointia edistävässä toiminnassa.

Meillä oli 1990-luvun taloudellisen lamankin aikana varaa ylläpitää Oulun kaupungin työntekijöille hyvää työterveyshuoltoa. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ymmärrettiin viisaasti voimavaraksi tuolloin niukkana aikana.

Työterveyshuollon, työntekijän ja lähiesihenkilön aktiivisella yhteistyöllä kyettiin ehkäisemään lukuisia ennenaikaisia eläköitymisiä. Työtä ja työaikoja pystyttiin räätälöimään työntekijän työkykyä ja elämäntilanteen tarpeita vastaavaksi. Työskentely perustui luottamukseen, joka oli syntynyt vuosien aikana.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.