He­li-Han­ne­le Peh­ko­nen tuli äidiksi 42-vuo­tiaa­na, eikä se ole enää outoa – "Aina ihmeitä sattuu"

Vaikka suomalaiset elävät nykyisin entistä pidempään, naisten hedelmällisyysikä ei ole pidentynyt eikä lapsensaanti yli 40-vuotiaana ole välttämättä helppoa.

Kirkkonummella asuva Heli-Hannele Pehkonen päätti yli nelikymppisenä, että lapsi saa tulla, jos on tullakseen. Amos-poika on nyt puolitoistavuotias.
Kirkkonummella asuva Heli-Hannele Pehkonen päätti yli nelikymppisenä, että lapsi saa tulla, jos on tullakseen. Amos-poika on nyt puolitoistavuotias.
Kuva: Mauri Ratilainen

- Aina ihmeitä sattuu, toteaa tutkimuspäällikkö Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Puheena on suomalaisten lastensaannin viivästyminen ja naisten hedelmällisyysikä. Klemetti varoittelee, että vaikka suomalaiset elävät nykyisin entistä pidempään, naisten hedelmällisyysikä ei ole pidentynyt eikä lapsensaanti yli 40-vuotiaana ole välttämättä helppoa.

- Jos on hyvin hedelmällinen, voi olla, että tulee yli nelikymppisenä raskaaksi, mutta hyvin pieni se todennäköisyys on, hän sanoo.


Heli-Hannele Pehkonen
, 43, on yksi niistä, joille ihme on sattunut. Kirkkonummella asuva Pehkonen sai esikoispoikansa puolitoista vuotta sitten 42-vuotiaana. Hän tuli iästään huolimatta raskaaksi helposti - vain reilun kuukauden yrittämisen jälkeen.

- Se kävi tosi nopeasti, Pehkonen kertoo.

Myös Pehkosen raskaus sujui ilman ongelmia.

- Se oli ehkä elämäni ihaninta aikaa, kommentoi Pehkonen.

- Voin kauhean hyvin. Vähän väsymystä oli alussa.


Vaikka syntyvyys
jatkoi Suomessa viime vuonna laskuaan, yli nelikymppisenä äidiksi tulleiden määrä kasvoi.

Suomalaiset tulevat vanhemmiksi entistä myöhemmin, eivätkä 40 vuotta täyttäneet ensisynnyttäjätkään ole enää mitään kummajaisia. "Mentaalinen maisema on muuttunut", toteaa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tutkija Anneli Miettinen.

Miettinen pitää myöhäistä lasten hankkimista historiallisesti hyvin poikkeuksellisena ilmiönä. Tällä hetkellä äidiksi tullaan Suomessa keskimäärin 29-vuotiaana.

- Aiemmin lapsi hankittiin pian avioitumisen jälkeen parikymppisenä. Se, että lapsia aletaan hankkia näin myöhään, on ilmiönä melko tuore, hän sanoo.

Miettinen viittaa 1970-luvulla tehtyyn kyselytutkimukseen. Sen mukaan 1970-luvulla suomalaiset ajattelivat, että lasten tulisi olla hankittuina 35 ikävuoteen mennessä. Nykyään on täysin normaalia, että lasten hankintaa ruvetaan miettimään vasta yli kolmikymppisenä.


Naisia pelotellaan
myöhäiseen vanhemmuuteen liittyvillä ongelmilla, mutta Heli-Hannele Pehkonen kokee äitiyden sujuneen ongelmitta.

Pehkonen ei ole huolehtinut liikoja, eikä hän ole kokenut äitiyttä raskaaksi. Lapsen kanssa hän on liikkunut alusta pitäen aktiivisesti.

- Emme ole mieheni kanssa ikinä matkustaneet niin paljon kuin vauvavuonna, hän kertoo.

Pehkonen haluaakin kumota sen käsityksen, että yli nelikymppisenä lapsen hoitaminen olisi ylitsepääsemättömän vaikeaa tai työlästä.

- Yli nelikymppinenkin jaksaa hyvin hoitaa vauvaa. Se on omasta asenteesta kiinni, hän sanoo.

Pehkonen on blogiyrittäjä, joka pitää netissä Nelkytplusmami-blogia, jossa hän kertoo elämästään lapsen kanssa nelikymppisen näkökulmasta.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä