Teemu Heinon olympiaurakka Ateenassa jäi yhden ottelun mittaiseksi. Heino hävisi kisojen päätöspäivänä tänään taekwondon raskaimman sarjan, yli 80-kiloisten avausottelussaan vietnamilaiselle Van Hung Nguyenille pistein 5-8. Kun Ngyuen hävisi puolivälieränsä, menivät Heinon mahdollisuudet keräilyeriin.
Taekwondon olympiaturnaus on raakaa peliä. Heino, 27, haastoi lajin kotikonnuilta tulevan Aasian mestarin Ngyuenin tasaiseen kamppailuun ja johti kahteen otteeseen, mutta vietnamilainen karkasi päätöserässä. Jatkomahdollisuuden kyttääminen katsomon puolelta ei ole helppoa.
- Se on vähän eri asia kuin vaikkapa yleisurheilussa. Siinä voi katsoa, että olen heittänyt aiemmin 60 metriä ja pidän tilastosijaa kahdeksantoista. Meillä tulee vähän halolla päähän. Varmaan aika moni ottaa putoamisen raskaasti. Sitä kun ei voi ennakoida, Heino tilitti oljenkortensa katkettua.
Kenenkään muun kuin itsensä syyksi Heino ei tohtinut putoamista pistää. Ei vaikka Nguyenin puolivälierä jordanialaista Kamal Ibrahimia vastaan ratkesi ottelun kulkua vastaan.
- Koko katsomo näki, että ottelu oli vietnamilaisen hanskassa. Ei mitenkään selvästi, mutta tuomarit päättivät ratkaista sen niin, että molempien passiivisuudesta vietnamilainen sai sen ratkaisevan varoituksen. Se piti lähteä hakemaan, ja täytyy sanoa, että minun mielestäni parempi ei voittanut, Heino sanoi.
Potku päähän jäi hipaisuksi
Nguyeniä vastaan Heino myönsi herpaantuneensa hetkeksi.
- Kolmannessa erässä tuli jossain vaiheessa ihan pieni nukahdus. En päässyt vastaamaan yhteen tilanteeseen lyönnillä ja hän pääsi pisteen keulille. Sitten en enää oikein saanutkaan paikkoja, Heino kertasi.
Loppuhetkillä Heino haki kavennusta, jopa tasoitusta potkulla päähän. Tuo ei aivan onnistunut.
- Joissain kisoissa siitä olisi varmaan saanut kaksi pinnaa, mutta nyt se ei ilmeisesti ollut tuomareiden mielestä riittävän kova. Ei auta, olisi pitänyt ottaa ne pisteet jostain muualta, Heino sanoi.
Sekä Heino että hänen valmentajansa Kim Sinisalo olivat tyytyväisiä laadittuun ottelusuunnitelmaan. Heinon oli määrä iskeä etenkin Ngyuenin tapaan hakea vasen jalka edellä potkua vatsaan.
- Taktiikka piti kutinsa, tosin myös hän oli tutustunut Teemun taktiikkaan. Tasaväkisiä olivat, ja sehän on saamarin kova kundi, Sinisalo vertaili.
Silti Sinisalo olisi toivonut Heinolta parin tilanteen terävämpää hyödyntämistä. Tuloksen kannalta tärkein olisi ollut potku päänseudulle loppuhetkillä.
- Haettiin siitä kahta pinnaa, mutta siinähän voi vastustajakin ottaa etäisyyttä ja muuttaa rytmiä. Se ei ole ihan sama kuin säkkiin potkaisisi, Sinisalo huomautti.
"Neljän vuoden päästä..."
Nguyenin ja Ibrahimin välistä ottelua Heino seurasi ystäviensä ja perheensä seurassa. Heino kannusti "go Vietnam", mutta joutui pitelemään päätään ottelun päätyttyä. Hetken rauhoittumisen jälkeen puhe soljui taas.
- Jos nyt pystyisi olla kiroilematta, Heino sanoi.
Heino otti Suomen ainoan taekwondon olympiapaikan Ateenaan sijoittumalla helmikuussa kolmanneksi Azerbaidzhanissa järjestetyssä olympiakarsintaturnauksessa. Neljä vuotta sitten Sydneyssä Suomea edustivat Veera Liukkonen ja Kirsimarja Koskinen, jonka kuudes sija on yhä suomalaisten paras saavutus olympiataekwondossa. Ateenassa Heino jäi sijoille 9.-16.
- Harvoin jää kisoista sellainen olo, että heittäisi hanskat tiskiin. Jos menee hyvin, tuntuu että tämähän on kivaa. Jos menee huonosti, usein ajattelee että pitää treenata lisää, Heino kuvaili.
Niinpä Heinon ura jatkuu.
- Uskoisin, että ainakin joissain arvokilpailuissa tulee näyttäydyttyä. Jos motivaatio riittää, niin neljän vuoden päästä olisi hienot kisat taas tulossa, Heino vihjasi.
