Heinon tai­de­sää­tiön suo­ma­lai­sen ny­ky­tai­teen ka­val­ka­di Oulun tai­de­mu­seos­sa – näyt­te­ly kuvaa elämän hau­raut­ta, ou­to­ja­kin nä­kö­kul­mia, fan­ta­siaa ja une­no­mai­suut­ta, kertoo museon ama­nuens­si Elina Vieru

Suomalainen nykytaide on vallannut Oulun taidemuseon kahden näyttelykerroksen kaikki mahdolliset neliömetrit.

Oulun taidemuseon amanuenssi Elina Vieru ja Raini Heino taiteilija Markus Heikkerön Requiemin äärellä ensimmäisen kerroksen näyttelytilassa.
Oulun taidemuseon amanuenssi Elina Vieru ja Raini Heino taiteilija Markus Heikkerön Requiemin äärellä ensimmäisen kerroksen näyttelytilassa.
Kuva: Jukka Leinonen

Suomalainen nykytaide on vallannut Oulun taidemuseon kahden näyttelykerroksen kaikki mahdolliset neliömetrit. Amanuenssi Elina Vieru sai vapaat kädet valita helsinkiläisen Heinon taidesäätiön yli 1 400 teoksen kokoelmasta mieleisensä Jaetut unet -näyttelyyn.

– Valitsin näyttelyyn taiteilijoita, joiden tuotantoa oululaisyleisö on nähnyt vähän tai ei ollenkaan.

Kun Vieru pläräsi Heinon kokoelmaa läpi, taidevalinnat loksahtivat paikoilleen. Perjantaina Oulun taidemuseossa avattuun näyttelyyn valikoitui lopulta satakunta teosta.

Näyttelyä kuratoiva Vieru tasapainotteli teos- ja taiteilijavalinnoissa omien henkilökohtaisten mieltymysten ristiaallokossa. Suuri osa töistä on 2000-luvun nykytaidetta.

– En pyrkinyt valitsemaan puhtaasi lempitaiteilijoita, mutta joukossa on tekijöitä, joita olen seurannut pitkään ja joita arvostan suuresti.

Pohjois-Suomesta kotoisin olevia taiteilijoita näyttelyssä on kourallinen, koska kokoelma painottuu Etelä-Suomessa työskentelevien taiteilijoiden teoksiin. Oululaistaiteilijoita Vieru valitsi vain yhden, Niilo Hyttisen.

Valtavan teosjoukon käsitteleminen näyttelyksi onnistui Vierulta teemoittamalla taiteilijoita ja teoksia museon eri tiloihin, ala- ja yläkertaan.

Alakerran isossa näyttelytilassa taitelijoiden mielikuvitus pääse valloille erilaisissa ympäristöissä, veistoksissa, valokuvissa ja maalauksissa. Kehon kuva ja ruumiillisuus nousevat voimakkaasti esille toisen kerroksen näyttelytilassa. Erotiikka saa myös oman soppensa.

Vierun kokoaman näyttelyn sävy on surrealistinen, mutta samalla esittävä, tarinoita pursuava kokonaisuus.

– Näyttely kuvaa elämän haurautta, outojakin näkökulmia, fantasiaa ja unenomaisuutta, toisaalta kaikkea sitä, mitä ihmisen elämä on.

Heinon taidesäätiön kokoelma on yksi Suomen merkittävimmistä yksityisistä nykytaidekokoelmista. Heinot ovat hankkineet suomalaista aikalaistaidetta kotiinsa vuodesta 1960 lähtien. Taidesäätiö perustettiin 2014.

Kokoelman kartuttamisesta vastaavat Raimo ja RainiHeino ja heidän nuorempi poikansa galleristi, taidehistorioitsija Rauli Heino vierailivat näyttelyn avajaispäivänä Oulussa.

– Ei meillä alussa ollut suuria suunnitelmia. Halusimme taidehankinnoilla tukea Suomessa työskenteleviä taiteilijoita sekä gallerioita. Suomalainen nykytaide kiehtoo yhä, kertoo taideinnostuksen alullepanija Raini Heino.

Säätiön perustaminen on mahdollistanut kokoelman julkisen esittämisen. Ensimmäisen kerran teoksia nähtiin Helsingin taidemuseossa vuonna 2016. Osa kokoelmasta vieraili Kuntsin modernin taiteen museossa viime vuonna Vaasassa. Kokoelmasta lainataan jatkuvasti yksittäisiä teoksia museonäyttelyihin.

Taidekokoelmaa säilytetään Helsingissä ja siitä vastaa ammattimaisesti kaksi työntekijää.

Kokoelman tulevaisuus on avoin, kertoo Rauli Heino.

– Oma museo ei ole suunnitelmissa. Toistaiseksi keskitymme näyttelyihin, kertoo Rauli Heino.

Suomalaista nykytaidetta

Raimo ja Raini Heinon kokoelma sai alkunsa hääpäivän kunniaksi hankitusta taideteoksesta vuonna 1960. Kokoelma on vähitellen kasvanut nykyisiin mittoihinsa yli 1400 teokseen.

Elämäntyönsä Heinot tekivät Heinon Tukussa Helsingissä.

Vuonna 2015 Heinot lahjoittivat kokoelman teokset vuonna 2014 perustamalleen taidesäätiölle turvatakseen kokoelman tulevaisuuden.

Kolmannes lahjoituksesta tuli pojalta, Rauli Heinolta, jonka oma taidekeräily alkoi 2000-luvulla.

Jaetut unet – Teoksia Heinon taidesäätiön kokoelmista on esillä Oulun taidemuseossa 26. tammikuuta saakka.

Viimeisen maitolaiturin paluu

Kuvataiteilija Jan-Erik Anderssonin Viimeinen maitolaituri (1922) on palannut Oulun taidemuseon viereen.

Anderssonin luento Maitolaiturista lehdenmuotoiseen taloon 6.10. kello 14 Oulun taidemuseossa.