Kolumni

Hei, me tie­na­taan

Myllerrysvuoden päätteeksi on lohduttavaa havaita, että maailmassa on edes jotain pysyvää. Kun kävelee torille, näkee Toripolliisin seisovan jämäkästi paikallaan – ja sen katseen alla torihotellihankkeen viipyilevän vähintäänkin yhtäläisellä jämäkkyydellä.

Alkujaan kauppahallin vieressä oleva alue varattiin liikemies Jyrki Hallikaisen yhtiön hotellille kesäkuussa 2007. Ensimmäinen jatkoaikahakemus, silloin varausaikaa koskeva, jätettiin seuraavan vuoden lokakuussa.

Maanvuokraussopimus solmittiin valituskierteen jälkeen kesäkuussa 2015. Siinä määritettiin, että valmista piti olla kaksi vuotta myöhemmin. Rakentamisvelvoitteelle haettiin jatkoaikaa saman tien, ja sitä myös myönnettiin kesäkuuhun 2019 saakka.

Kaavailtu majoitusrakennus oli siinä vaiheessaa erinäisten käänteiden jälkeen kasvanut gasthausista nelikerroksiseksi hotelliksi.

Kevään 2019 muuttuessa kesäksi torilla vierailleen silmään ei osunut ensimmäistäkään hotellikerrosta – eikä juuri muutakaan.

Rakennustyön aloituskokous pidettiin alle kuukausi ennen määräajan paukkumista. Vielä myöhemmin, 28. toukokuuta 2019 saapui kaupungille seuraava jatkoaikahakemus, jossa haettiin puoltatoista vuotta lisäaikaa. 11. kesäkuuta Jyrki Hallikainen pyysi sähköpostitse vielä siihenkin lisäjoustoa.

Hallikaisen lisäpyyntöön kaupunki ei taipunut, mutta rakennusvelvoiteaikaa jatkettiin tämän vuoden loppuun saakka.

Valmista pitäisi olla siis torstaina. Kuka hyvänsä torilla käynyt tietää, että ei ole.

Kuin erinteitä kunnioittaen – kun kaikille oli selvää, että valmista ei tule – kaupunkia lähestyttiin jälleen joulukuun alussa uudella jatkoaikahakemuksella. Tällä kertaa tähtäin on asetettu kesäkuun loppuun 2022.

Vuoden 2019 hakemuksessa todettiin, että hankkeelle oli järjestetty 30 miljoonan euron rahoitus ja että urakkasopimuksesta oli sovittu rakennusyhtiön kanssa. Ihmeellisesti tuoreimmassa, tämän vuoden joulukuussa jätetyssä jatkohakemuksessa viivästystä perusteltiin koronan lisäksi sillä, että rahoitusneuvotteluissa olikin mennyt ennakoitua pitempään, eikä loppuun asti yltävää urakkasopimustakaan ollut syntyä.

Alkuperäisessä maanvuokraussopimuksessa määritettiin, että kaupunki voi periä 100 000 euroa sakkoa jokaisesta viivästysvuodesta kolmen vuoden ajan. Vuonna 2019 myönnetyn lykkäyksen edellytyksenä oli, että sakkoja maksetaan 150 000 euroa ja että rakennuttaja asettaa lisäksi 800 000 euron pantin, joka jää kaupungille, jos valmista ei tule tämän vuoden loppuun eli torstaihin mennessä.

Nyt rakennustyömaalla on tapahtunut sen verran, että torihotellin voi uskoa vielä jonakin päivänä valmistuvan. Tässä vaiheessa kaupunki tuskin sanoo irti maanvuokraussopimusta, vaikka se olisikin mahdollista.


Edellisellä lykkäyspäätöksellä kaupunki nettoaa liki miljoona euroa. Nähtäväksi jää, vaatiiko kaupunki seuraavan jatkoajan turvaksi uuden pantin, mutta ainakin sakkoja voidaan periä maanvuokraussopimuksen nojalla jatkossakin 100 000 euroa vuodelta haettuun määräpäivään saakka. Siinä kohtaa katkeaa myös rakennuslupa, minkä luulisi kannustavan rakennuttajaa kiirehtimään hankettaan.

Kun oululainen astelee nyt torille, hän näkee kauppahallin vieressä ja Toripolliisin katsen alla ehkä maamerkiksi muodostuneen keskuskuopan tai kukaties jo kolmannella vuosikymmenellä valmistumistaan odottavan hankkeen.

Jos veronmaksaja on liikkeellä asioihin positiivisesti suhtautuen hän saattaa todeta itselleen, että hei, me tienataan tällä.

Jussi Korhonen

toimittaja

jussi.korhonen@forum24.fi