Hayao Miyazakin nimi ei välttämättä ole monille tuttu, vaikka kaksi hänen elokuvaansa, Näkymätön ystävä ja Punainen sika, on esitetty Suomen televisiossa.
Animaation ammattilaisten ja harrastajien keskuudessa japanilainen mestari Miyazaki ja hänen työpajansa Studio Ghibli sen sijaan nauttivat vahvaa kulttimainetta.
Miyazakia pidetään animaation kärkinimenä koko maailmassa, jopa animaatioimperiumi Disneyn Michael Eisner on mennyt ylistämään miestä, mikä ei välttämättä ole pelkkää jalomielisyyttä, sillä Disney levittää lännessä hänen elokuviaan.
Miyazakin lopullinen läpimurto lännessä on ollut Berliinin filmijuhlien pääpalkinnon voittanut, Oulun kansainvälisen lastenelokuvien festivaalin avajaiselokuvana nähty Henkien kätkemä, joka on nyt päässyt myös yleiseen levitykseen.
Berliini on sikäli merkkipaalu, että "lastenelokuvaksi" karsinoitu työ ei ole koskaan aiemmin tällaista huomionosoitusta osakseen saanut.
Itse asiassa Henkien kätkemä on elokuva, joka liuottaa aikuisille ja lapsille tarkoitettujen töiden välistä vastakkainasettelua. Lapsille se opettaa itseluottamusta, omaksi itseksi tulemisen vaikeaa tehtävää. Aikuisille se on täynnä metaforisia, kulttuurisia kerrostumia. Esimerkiksi Kasvottomaksi kutsuttu olento edustaa Miyazakin mukaan modernia Japania, sen irrallisuutta ja materialismia.
Eräs Henkien kätkemän tärkeistä sanomista onkin perinteiden, omien juurten tiedostaminen. "Paikka on menneisyys ja samalla historia. Ihminen vailla historiaa tai kansa joka on unohtanut menneisyytensä, voi ainoastaan kadota valontuikkeen lailla, tai kanan tavoin munia loputtomasti ja tulla lopulta nielaistuksi", Miyazaki filosofoi.
Elokuvassa päämääränä ei olekaan mikään yksiviivainen tavoite kuten pahan kukistaminen, vaan ymmärryksen lisääminen, mahdollisuuksien avaruuden laajentaminen. Tähän elokuva käyttää fantasiaa, sillä kyky kuvitteluun on ymmärryksen perusehto.
Henkien kätkemä -elokuvaa esitetään Oulussa elokuvateatteri Starissa. Elokuvan kritiikki on julkaistu Kalevassa 18.11.