Hä­vin­neek­si luultu idän­sii­li­käs löytyi yl­lät­täen Kuh­mos­ta

KalevaOulu Suomesta hävinneeksi luultu perhoslaji idänsiilikäs löytyi heinäkuun alussa Kuhmo

Idänsiilikäs on Euroopan toiseksi suurin siilikäslaji. Kuvassa naaras, jonka siipien väli 68 millimetriä.
Idänsiilikäs on Euroopan toiseksi suurin siilikäslaji. Kuvassa naaras, jonka siipien väli 68 millimetriä.

Oulu Suomesta hävinneeksi luultu perhoslaji idänsiilikäs löytyi heinäkuun alussa Kuhmosta. Aiemmin idänsiilikkäästä tunnetaan vain viisi varmaa havaintoa Suomesta, enimmät näistä 1900-luvun alkupuolelta.

Edellisen kerran lajista tehtiin havainto vuonna 2002 Lieksasta, pyörätieltä. Tuoreimmassa lajien uhanalaisuuden arvioinnissa vuonna 2000 idänsiilikäs ehdittiin jo tulkita uusien havaintojen puuttuessa Suomesta kokonaan hävinneeksi.


2000-luvun havaintojen
myötä luokitus tulee muuttumaan, sillä löydöt viittaavat idänsiilikkään esiintyvän yhä Suomessa. Tutkijat arvioivat kuitenkin, että mystisen perhosen elintavoista tai elinympäristövaatimuksista ei tiedetä juuri mitään.

Idänsiilikkään on uskottu olevan vanhoista metsistä riippuvainen, mutta kaikki suomalaiset havainnot eivät ole yhdistettävissä vanhoihin metsiin.

Ilmeisesti laji suosii elinympäristöjä, jotka ovat talvisin ja öisin kylmiä, mutta päivisin ja kesäisin aurinkoisia ja lämpimiä.

Idänsiilikkään toukkien kehitys on kaksivuotinen. Aikuiset perhoset lentävät todennäköisesti vain kolmisen viikkoa kesä-heinäkuun vaihteen tienoilla, ja ilmeisesti vain aikaisin aamulla.

Euroopassa lajista on tehty harvoja havaintoja Venäjän Karjalasta, ja Euroopan ulkopuolella yksittäisiä havaintoja on saatu läpi Siperian Venäjän Kauko-Itään Kazakhstania, Mongoliaa ja Kiinaa myöten.

Kuhmon idänsiilikäs löytyi kuolleena. Löydön teki Metsähallituksen luontopalvelujen työntekijä.

Ilmoita asiavirheestä