Harvoin on mäkipakka ollut yhtä levällään kuin lauantaina Predazzon K120-suurmäen MM-kisan kynnyksellä.
Voittajaehdokkaita on tavallista enemmän: tällä kaudella hypätyissä 22 maailmancupin osakilpailussa ykköstilaa on tuuletellut peräti 12 eri miestä. Ennakkosuosikkien määrä supistuu silti muutamaan.
Aivan MM-kisojen alla voittajakilpailuun on kiilannut mukaan Suomen Matti Hautamäki. Viime kauden maailmancupin kokonaiskilpailun kolmonen on tehnyt kehnon alkukauden jälkeen täyskäännöksen.
Maailmancupin yhteispisteissä 17:ntenä oleva Hautamäki on kerännyt viime kuukauden ajalta cup-sijoitukset 2-26-3-5-4. Viime päivien harjoitukset Predazzon MM-mäessä ovat sujuneet Hautamäen hallinnassa.
Hautamäki, 21, ei olisi voinut kuntoaan paremmin ajoittaa. Hän on palannut huipulle niin nopeasti, etteivät ennakkosuosikin paineet ehdi puristaa kypärän alla.
Jos oli ensimmäiset Suomen mestaruutensa viime viikonloppuna Kuopion SM-mäissä voittanut Hautamäki ylivoimainen, Keski-Euroopan mäkiviikon valloittanut Janne Ahonen on kadottanut kuntonsa.
Mäkiviikon jälkeisissä kahdeksassa maailmancup-kisassa Ahonen on ollut peräti neljästi kärkikymmenikön ulkopuolella. Ahosen, 25, rutiini voi kääntää lahtelaisen kurssin nousuun.
Maailmancupia johtavalla Saksan Sven Hannawaldilla on tältä kaudelta eniten osakilpailuvoittoja, kuusi. Saksalainen ei ole ollut loistelias, mutta kokeneena hyppääjänä yksi kuumimmista suosikeista.
Cup-nelonen, Puolan Adam Malysz odottaa tältä kaudelta huippukisaa. Itävallan kovatasoisesta joukkueesta 194-senttinen Florian Liegl on väläyttänyt viimeisissä MM-harjoituksissa vaarallisuuttaan.
Suomen kaksi muuta hyppääjää Arttu Lappi ja Tami Kiuru ovat olleet harjoituksissa pirteitä. Kilpailussa heidän haarukassaan ovat sijat 15-20.
Suomalaisista toistaiseksi viimeisen kerran suurmäen maailmanmestaruutta on juhlinut Jari Puikkonen, Lahdessa 1989. Janne Ahonen ponnisti 2001 MM-Lahden betonirakenteilta pronssille.
Suomalaisten menestyksekkäin jakso oli 1970—80-luvun vaihteessa. He voittivat suurmäen neljässä kilpailussa perätysten, Tapio Räisänen 1978 ja Jouko Törmänen 1980 sekä Matti Nykänen 1982 että 1984.
Nykänen oli ykkönen myös 1988 Calgaryssä ja Jari Puikkonen 1989 Lahdessa. Albertvillen olympialaisissa 1992 Toni Nieminen kapusi toistaiseksi viimeisenä suomalaisena palkintopallin korkeimmalle korokkeelle.