Haukiputaalla on ollut kolme lihavaa vuotta mojovien yhteisöveropottien loisteessa. "Nyt on edessä ainakin kolme laihaa vuotta", kuvaa syksyllä aloittanut kunnanjohtaja Pasi Vallivaara raamatullisesti ensimmäistä talousarvioesitystään, joka oli kunnanhallituksen käsittelyssä keskiviikkona.
Kunnan talous on notkahtanut pahasti. Pääsyy on yhteisöverojen romahdus ja kunnan joutuminen verotulojen tasauksen saajasta sen maksajaksi. Myös päivähoitoon ja kouluihin tulee koko ajan lisää väkeä. Huomattava lisäkustannus on ensi kesänä valmistuva uimahalli, joka vie käyttökuluina 520 000 euroa, josta läheskään kaikkia ei saada katettua tuloilla.
"Hirveähän tämä budjetti on", huokaa kunnankamreeri Timo Autio. Kunnan vuosikate on yli viisi miljoona euroa pakkasella. Toki laskelmissa on laskettu tulkinnanvaraiset verotulojen tasaustulkinnat pahimman päälle. Jos tulkinta on kunnalle edullinen, voi tulos parantua jopa neljä miljoonaa euroa. Kuitenkin vaikka se menisi parhain päin, näyttäisi ensi vuoden tulos vielä miinusta 3,5 miljoonaa euroa.
Vaikka punakynää teroittaisi kuinka paljon, eivät numerot näytä paljon lohdullisemmilta jatkossakaan. Talousarviossa joudutaan tunnustamaan, että vajetta ei pystytä tasapainottamaan lain edellyttämässä kolmessa vuodessa.
Isot peruspalveluinvestoinnit odottavat. Ensi vuodelle on tulossa uimahallin loppurytistyksen lisäksi kirkonkylän päiväkoti. Martinniemen ja Aseman koulut odottavat taustalla.
Kunnalla on ollut liian pienet kassat pahan päivän varalle. Kunnanjohtaja ei halua ottaa kantaa, tehtiinkö virhe, kun veroja ei nostettu tänä syksynä. Vaikka Vallivaara ei itsekään esittänyt nostettavaksi 18,5 prosentin veroja, uskoo hän, että ensi vuonna korotus tulee vastaan
Kunnanjohtaja ei halua ottaa suoraan kantaa kunnan superinvestointiin, vuosi sitten niukasti läpi menneeseen uimahalliin. "Kyllä sitä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kuitenkin harkittaisiin tarkkaan ja perusteellisesti. Kuntalaiset maksavat veroissaan ennen kaikkea peruspalvelujen saamisesta. Niissä on paineita pilvin pimein."
Käyttömenojen kasvu on suuri, liki kahdeksan prosenttia. Nykyisten 900 kunnan palkollisen palveluja tarjoavan lisäksi on ensi vuodelle tulossa kolmekymmentä uutta työntekijää ja henkilöstö kasvaa kolmisen prosenttia. Uimahalli nappaa kasvusta seitsemän henkeä. Opettajia ja koulunkäyntiavustajia on kouluihin tulossa kahdeksan. Sosiaali- ja terveydenhoitoon puolestaan tulee kuusi henkeä lisää.
Vallivaara haluaa rajoittaa kasvua
Uusi kunnanjohtaja haluaa rajoittaa kunnan väkimäärän kasvua. "Kasvu ei saa olla itsetarkoitus. Tarvitaan uutta ajattelutapaa." Haukiputaan koko maan huippulukuja lähentelevä kasvu on ollut niin rajua, että palvelut eivät pysy mukana. "Tämä on epäreilua jo olemassa oleville kuntalaisille."
Kunnan rahoitusrahkeet kestävät Vallivaaran mukaan enintään kahden prosentin väestönkasvun vuodessa. Tavoitteena on hallittu 1-1,5 prosentin kasvun politiikka. "Silloin pystymme vastaamaan huutoomme hyvistä palveluista."
Talousarviossa pyritään kasvua hidastamaan kaavoituksella ja tonttipolitiikalla. Niinpä ensi keväänä tulossa olleet Santaholman omakotitonttien myynnit ja vuokraukset siirretään vuodella eteenpäin. "Tämä tekee hyvää myös yksityisen sektorin tontinmyynnille."
Yksityisillä on kaikkiaan kolmesataa tyhjää rakentamatonta tonttia.