Hataraa ta­lous­osaa­mis­ta – Rahasta ei juuri puhuta per­heis­sä eikä ta­lous­asioi­ta opeteta kou­lus­sa­kaan

Yrittäjä Mari Kärkkäisen mielestä on tärkeää, että jo nuoret oppisivat rahan välineenä ja ymmärtäisivät, miten se käyttäytyy.

Kuva: Maria Nikkilä

Yrittäjä Mari Kärkkäisen yritystarina alkaa Singaporesta. Siellä hän loi ensimmäisen toiminimen hyvinvointialalle liityttyään verkostoon, joka auttoi häntä asiassa eteenpäin. Vuonna 2015 Suomeen palaamisen jälkeen hän on toiminut monipuolisesti eri terveysteknologian yrityksissä ja liittyi pari vuotta sitten osakkaaksi Near Real Oy:hyn.

Hänen käsityksensä talouspuheesta on muodostunut aikuisiällä. Hän epäilee, ettei taloudesta puhuta perheissä, jos niissä ei ole sijoittajia tai yrittäjiä, joilla olisi alan kokemusta.

"Se saattaa helposti jäädä puhumatta, kun kenelläkään ei ole asiaan kiinnostusta tai asiantuntemusta."

Hänestä on kuitenkin tärkeää, että jo nuoret oppisivat rahan välineenä ja ymmärtäisivät miten se käyttäytyy: jos rahan arvon ymmärtää, voi välttyä ajautumasta esimerkiksi pikavippikierteeseen.

Kärkkäinen kuuluu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kokoamaan ryhmään, jonka tavoitteena on tuoda lisätietoa nuorille ja aloitteleville yrittäjille taloudesta. Ryhmässä mietitään maanläheisiä tapoja tuoda talousasiat osaksi lasten ja nuorten arkea.

HT-tilintarkastaja Päivi Nummi sanoo, että yrittäjien talousosaaminen on paikoin yllättävän alkeellista.

Talousosaaminen ratkaisee

Yksi tämän ryhmän jäsenistä on myös HT-tilintarkastaja Päivi Nummi. Hänestä yrittäjien talousosaamisessa voi yllättää, kuinka alkeistasolla se toisinaan on.

"Tuloslaskelma kyllä tiedetään, mutta pitäisi olla paremmin selvillä myös tilintarkastajan raporteista, niin sanotusta suoriteperustaisesta kirjanpidosta."

Hänestä yrittäjän tulisi uskaltaa kysyä apua, jos jokin asia jää mietityttämään. Liian usein törmää siihen, että yritetään pysyä pinnalla omin avuin.

Suomen yrityksistä yli 90 prosenttia on pien- tai mikroyrityksiä. Nummen mielestä siitä ei puhuta tarpeeksi:

"Jotenkin mediassa puhutaan vain niistä isoista yrityksistä, tai heistä, jotka ovat onnistuneet aloittamaan startup-yrittäjinä."

Moni suhtautuu yritykseensä myös työpaikkanaan tai elämäntapanaan. Nummi toivoisi, että jokainen pystyisi laskemaan oman yrityksensä kannattavuuden.

Hän nostaa esiin myös maksuvalmiuden.

"Raha tarvitsee rahaa. Jos yrityksellä on paljon velkaa suhteessa yritystoimintaan, se on pitemmän päälle raskasta, kun pitää arvioida mistä kuluista selviää."

Nummi antaakin vinkiksi yrittäjälle kysyä pankista pitempiaikaista lainaa, jolla saisi lisää peliaikaa yrityksen talouden tasapainottamiseen.

Velkaantumisen
riskit

Oma osaaminen on isossa roolissa, mutta Nummi korostaa myös oppilaitosten vastuuta. Sitä pitää tärkeänä myös Sanna Fingerroos, kumppanuuspäällikkö Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:ltä. Yhdistys tarjoaa oppisisältöjä ja taloustaitoja ala- ja yläasteelle, toiselle asteelle sekä korkeakouluihin.  Hän sanoo, että aikuisilla on tietty mielikuva, kuinka ymmärrystä tulisi lisätä, mutta käytäntöön se on vietävä ikätason mukaisesti.

Kumppanuuspäällikkö Sanna Fingerroos korostaa perheiden tärkeyttä rahankäytön opettamisessa lapsille.

Fingerroos pohtii, että nykypäivänä on paljon vapaampaa saada luottoa tai esimerkiksi pikavippejä, joita ei ollut hänen nuoruudessaan 80- ja 90-luvuilla. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että nykynuoret oppivat tilaamaan laskulle tai luotolle, jolloin talouden kokonaiskuva saattaa hämärtyä.

"Samaan aikaan kun mahdollisuudet velkaantua kasvavat, lisätään myös talousopetusta kouluissa."

Hän korostaa perheiden tärkeyttä rahankäytön opettamisessa lapsille. NYT:n toimintamallissa he tekevät kunnan kanssa sopimuksen, joka koskee kaikkia kunnan oppilaita. Näin myös sellaiset lapset, joiden vanhemmilla on eri tasoista osaamista, pääsevät oppien pariin.