Joni Saijets, 20, Oula-Matti Rahko, 21, sekä Aslak-Nils Valle, 20, ovat asuneet Oulussa muutaman kuukauden. Utsjoen Karigasniemeltä ja Kaamasmukasta kotoisin oleva kolmikko opiskelee Oulun yliopistossa saamen kieltä. Joni ja Aslak-Nils eli Áilu ovat tunteneet toisensa lapsesta asti. "Kävimme yhdessä niin ala-asteen, yläasteen, rippikoulun, lukion kuin armeijankin ja nyt opiskelemme samaa ainetta."
Oula-Matti on kotoisin Rovaniemeltä, mutta hän on lukion jälkeen viettänyt paljon aikaa äitinsä kotikylässä Kaamasmukassa.
"Kovin usein ei tule käytyä kotona pohjoisessa, sillä matkaa on yli 650 kilometriä", Oula-Matti ikävöi. Pojat ovat tottuneet pitkiin välimatkoihin, sillä jo lukiossa koulumatka oli sata kilometriä yhteen suuntaan.
Tervetuloa käymään
Nuoret miehet törmäävät jatkuvasti ihmisten joskus huvittaviinkin Lappi-ennakkoluuloihin. Tavallisimpia ovat käsitykset, joiden mukaan saamelaiset asuisivat laavuissa ja igluissa jääkarhujen kirmaillessa ympärillä.
"Mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän ennakkoluuloja on", kärjistää Áilu.
Joni nauraa eräälle kohtaamiselleen valveutuneen city-pohjanmaalaisen kanssa. "Olin esittelemässä yliopistomme tutustumispäivillä saamen opintoja. Eräs lukiolainen kysyi, että ihanko konkreettisesti olen käynyt Lapissa tutkimassa saamelaisia."
Áilu puolestaan muistelee Helsingissä viettämäänsä muutamaa kuukautta. "Ihan kiinnostava kaupunki, mutta sieltä on mahdotonta löytää töitä. Eräskin työnantaja kyseli nimeni kuultuaan epäluuloisena, että olet sä joku ulkomaalainen?"
Pojat kertovat, että Lappiin on viime vuosina muuttanut runsaasti eläkepäiviään viettäviä eteläsuomalaisia. Kesäisin myös mökkeilijät ja lomalaiset vilkastuttavat pohjoisen rauhaa. Tulokkaisiin pojat suhtautuvat myönteisesti, kunhan he kunnioittavat luontoa ja perinteistä elintapaa.
"Joskus uudet asukkaat ja turistit voivat tahtomattaan loukata paikallisia. Yleensä luontoon ja poronhoitoon liittyen."
Räppiä, mutta ei joikuja
Viime aikoina saamelaiset ja lappilaiset räppääjät ovat olleet runsaasti esillä julkisuudessa. "Enemmän pohjoisessa kuunnellaan kuitenkin poppia ja rokkia kuin räppiä", Oula-Matti valaisee.
"Meistä kolmesta Áilu on räppihenkisin. Minä ja Oula kuuntelemme sujuvasti."
Áilu haluaisi räpätä mieluummin englanniksi kuin saameksi, koska saamen kieli asettaisi rajoituksia. "Saame on vanha kieli, ja siitä puuttuu kaupunkikulttuuri-sanat", Joni kertoo.
"Tuskinpa kukaan jaksaisi kuunnella poronhoidosta kertovaa räppiä", Áilu nauraa.
Joikata pojat eivät juuri osaa. "Viimeksi taisimme joikata ala-asteella, kun opettaja pakotti."
Pojat jää, tytöt lähtee
Lappi on pojille paljon enemmän kuin vain pohjoinen alue suomineidon yläpäässä. He kaikki uskovat palaavansa yliopistosta valmistuttuaan pohjoiseen.
"Suurin osa nuorista kertoo palaavansa vanhempana Lappiin, mutta todellisuudessa suurin osa ei palaa. Nuorison kahtiajako on kotiseudullamme vahva. Toinen ryhmä jää jatkamaan porotaloutta, kun taas toinen ryhmä lähtee etelämmäksi kouluttautumaan", Joni kertoo.
"Yleensä pojat jäävät ja tytöt lähtevät. 70-luvun nuoret olivat ensimmäinen kouluttautunut sukupolvi", Áilu lisää.
Lapin rauha on pojille tärkeää. "Kaupungissa asuminen kyllästyttää välillä. Oulu on aivan tarpeeksi etelässä", Oula-Matti mietti.
