Omille tai puolison vanhemmille ja isovanhemmille ostetut kotipalvelut on voinut viime vuoden alusta lähtien voinut vähentää verotuksessa kotitalousvähennykseen kuuluvina. Mahdollisuutta hyödynsi sen ensimmäisen voimassaolovuoden aikana kuitenkin vain kaksi prosenttia kotitalousvähennystä saaneista.
Kotitalous- hoito- ja hoivatyöstä ennakonperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle maksettuja työkorvauksia voi vähentää enimmillään 2 300 euroa, mikä tarkoittaa, että puolisoiden yhteenlaskettu verovähennysoikeus on 4 600 euroa. Kodin kunnossapito- ja perusparannustöitä voi 2300 euron kokonaissummaan sisältyä vain 1 150 euron verran puolisoa kohti.
"Suomessa on noin 270 000 omaishoitajaa, jotka eivät saa omaishoidon tukea. Heille kotitalousvähennys on yksi hyvä tukimuoto, jos kunnallinen tuki puuttuu", omaishoitajien liiton toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela kertoo.
Salanko-Vuorelan mukaan vanhemmille ostetun palvelun kotitalousvähennystä voisivat hyödyntää erityisesti niin sanotut "etäomaishoitajat", jotka auttavat omaisiaan toiselta paikkakunnalta käsin. Kotitalousvähennystä ei voi saada sellaisista palveluista, joihin saa jo omaishoidon tukea. Myös muiden tukien vaikutus kotitalousvähennykseen kannattaa selvittää etukäteen.
Viime vuonna kotitalousvähennystä sai lähes 216 000 kotitaloutta yhteensä noin 140 miljoonaa euroa. Keskimäärin yksi kotitalous sai verovähennystä 645 euroa.
Vähennyksen piiriin kuuluvaa työtä on kaikki tavanomainen, normaalisti kotona tehtävä työ. Näin ollen esimerkiksi vanhusten- tai lastenhoito oikeuttaa kotitalousvähennykseen, mikäli se tapahtuu kotona. Tyypillinen esimerkki on vanhuksen kotona käyvä kotiapulainen joka pyykkää, siivoaa ja laittaa ruokaa sekä auttaa peseytymisessä ja ulkoilussa, eli päivittäisissä kotiaskareissa. Pesulassa tapahtuva pyykinpesu sen sijaan ei ole kotitalousvähennyskelpoista.
Kotiin kuuluvaksi lasketaan myös piha-alue, eli pihan haravointi, lumen luonti ja pihasaunan kunnostus ovat vähennyskelpoisia palveluita.
Yksityisissä palvelutaloissa ostettavat palvelut oikeuttavat kotitalousvähennykseen, mikäli ne tapahtuvat asukkaan itse hallinnoimassa tilassa. Esimerkiksi vanhus, joka asuu yksityisessä palvelutalossa ja ostaa asumispalvelun lisäksi apua omassa huoneessa tapahtuvaan vuoteen sijaamiseen, pukeutumiseen ja peseytymiseen, saa verovähennyksen näistä palveluista. Hoiva- ja hoitopalvelumaksut on tällöin eriteltävä laskussa.
Kunnalliset hoiva- ja kotipalvelut eivät oikeuta kotitalousvähennykseen. Parturin tai jalkahoitajan palvelut eivät ole vähennyskelpoisia, vaikka ne tehtäisiinkin asiakkaan kotona. Myöskään kotona tapahtuva terveyden- ja sairaanhoito, hieronta tai fysioterapia ei ole kotitalousvähennyskelpoista. Samassa taloudessa asuvalta henkilöltä ostetusta palvelusta ei saa verovähennystä.
Vaikka kotitalousvähennys laajeni vuoden alusta koskemaan myös vanhempien ja isovanhempien eli suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten kotiin ostettua työtä, lasten eli alenevan polven sukulaisten luona tehty työ ei oikeuta vähennykseen. Vanhemmat eivät siis saa verovähennystä lapsilleen ostamastaan lastenhoito- tai remonttipalvelusta elleivät asu samassa taloudessa.
Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Mikäli vähennysvaatimus ylittää valtion tuloveron määrän, loppu vähennetään kunnallisverosta. Tarvittaessa vähennystä tehdään myös sairausvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta.
