Helsinki
Nordean vähittäispankin uusi ykkösmies Suomessa, varatoimitusjohtaja Harri Sailas tuntee Suomen pankkimaantieteen pohjoisesta etelään ja idästä länteen.
Hän aloitti Kansallispankin Turun konttorissa yritystutkijana 1975. Viisi vuotta myöhemmin hän haki ensimmäistä kertaa elämässään työpaikkaa ja heti tärppäsi: hän pääsi KOP:n konttorinjohtajaksi Joensuuhun.
Kansallispankin rahoitusjohtajaksi Helsinkiin Sailas valittiin 1987. Sisä-Suomen aluejohtajaksi asemapaikkanaan Kuopio Sailas siirtyi 1990. Pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin Uudenmaan aluejohtajaksi.
Siitä eteenpäin ura on vienyt ylöspäin aina vain vaativimpiin tehtäviin. Uudenmaan lisäksi Sailaksen vastuualueeseen on kuulunut myös Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Pohjanmaa.
Tuoreimman loikan Sailas teki lokakuun alusta, jolloin hän nousi Kari Jordanin paikalle. Jordan nimitettiin tuolloin koko Nordean vähittäispankkitoiminnon johtajaksi eli hänen vastuullaan ovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yksityis- ja pk-yritysasiakkaat.
Sailas vastaa puolestaan Suomen yksityisasiakkaista sekä pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Pois on rajattu vain satakunta suurinta listattua yritysasiakasta, jotka kuuluvat Nordean yrityspankkitoiminnon alle.
"En ole pyrkinyt minnekään, paitsi kerran sinne Joensuuhun. Jos kutsu on käynyt, siihen on vastattu", arvioi hän nousukierteistä uraansa.
Hän uskoo, että jos hoitaa hommansa hyvin, niin kyllä sen joku aina huomaa.
Vilkkaasti kentälle asiakkaiden pariin
Harri Sailas tuntee myös pankkikentän rakennemuutoksen. Hän tuli 1992 Helsinkiin Uudenmaan aluejohtajaksi. Fuusioaallon aloitti STS-pankki, joka liitettiin Kansallispankkiin, sitten pilkottiin Suomen Säästöpankki, Kansallispankki ja Yhdyspankki yhdistyivät 1995, Merita ja ruotsalainen Nordbanken löysivät sen jälkeen toisensa. toistaiseksi viimeinen pankkikokoonpano on pohjoismainen Nordea.
"Vauhti on ollut kova, mutta asiakkaat on pidetty kyydissä koko ajan."
Sailas painottaa, että hän ei aio suuremmin muuttaa edeltäjänsä Kari Jordanin viitoittamaa linjaa.
"Sen verran terävöitetään, että lähdemme entistä vilkkaammin kentälle tapaamaan asiakkaita ja markkinoimaan pankkituotteita. Me jalkaudumme."
Harri Sailas vakuuttaa, että Nordea on valmis kaikenlaiseen kilpailuun, kunhan vain pelisäännöt ovat reilut ja yhtäläiset kaikille.
"Hintakilpailu kiinnostaa meitä ja siihen olemme rehdissä hengessä valmiita."
Kaupat ovat pian tulossa jakamaan suomalaisten talletusvaroja, kunhan eduskunta hyväksyy lakiesityksen kauppojen asiakastileistä. Asiakastilille voi tallettaa enintään 3 000 euroa, tosin ilman talletussuojaa. Myös vakuutusyhtiöt suunnittelevat omia pankkejaan.
"Antaa tulla vaan. Pankkien perinteiselle tontille on nyt tulossa kilpailijoita kotimaasta ja ulkomailta. Uskonpa kuitenkin, että osa tulokkaiden illuusioista häviää, kun ne aloittavat varsinaisen toiminnan", arvioi Sailas.
Nordean konttoriverkkoon ei ole tulossa suuria muutoksia.
"Henkilöstön määrä laskee hiljalleen ja pitkässä sihdissä koko toimialalla."
Sailas muistuttaa, että myös uutta väkeä pitää pian palkata, sillä pankkien henkilökunnan ikärakenne on vinoutunut. Työntekijöiden keski-ikä on noussut huomattavan korkeaksi, sillä 1990-luvulla ei juuri palkattu uusia työntekijöitä.
"Suuret ikäluokat alkavat muutaman vuoden sisällä siirtyä eläkkeelle ja silloin tarvitaan paljon uutta työvoimaa niin Nordeassa kuin muissakin pankeissa."
Sailaksella on kenttäkokemusta liki kaikkialta Suomesta, vain Häme ja Ahvenanmaa puuttuvat työkartalta.
Hän arvioi, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella pankkikonttoreissa työrytmi ja johtaminen on kiireettömämpää.
"Helsingissä ollaan vähän tärkeitä ja kiireisiä. Muualla Suomessa asiat osataan ottaa vähän rennommin."
Oulussa vahvoja haasteita
"Pohjalaisten pankkiasiakkaiden kanssa on helppo työskennellä, he ovat suoraviivaisia ja meininki on reilua. Pohjalaiset haluavat heti vastauksen ja ovat myös heti valmiita sitoutumaan. Pohjalaiset ovat aavistuksen verran tosikkomaisempia kuin muut heimot."
Savolaisten käsittelyyn pitää Sailaksen mukaan varata vähän enemmän aikaa kuin pohjalaisten.
"Heillä päätöksenteko ja arvuuttelu vie pitempään kuin pohjalaisilla. Savolaiset 'viäntävät' ja 'kiäntävät*. Savolaiset ovat tietysti lupsakoita. He viettävät mielellään aikaa myös pankkiasioinnin parissa."
Joensuu on se paikka, jonne Sailas varta vasten pyrki.
"Halusin nähdä järviä ja vaaroja Pohjanmaan lakeuksien jälkeen. Karjalaiset ovat kauppamiehiä, vilkkaita ihmisiä ja hymy on heillä herkässä. Kansallispankin Joensuun konttori sijaitsi torin reunalla, istuin katutasossa ja konttorissa kävi väkeä, mukavaa väkeä! Mutkatonta, puheliasta ja iloista porukkaa. Joensuun vuosiltani minulla on eniten positiivisia muistoja."
Sailas arvelee pilke silmäkulmassa, että Oulu on niin iso kaupunki, että se pitää käsitellä erikseen.
"Oulu on meille luonnollisesti hyvin tärkeä. Nordea investoi siellä hyvin paljon uusiin Kirkkokadun tiloihin. Oulu on valtava yrityskeskittymä. Nordealla on vahva ote Oulun seudun yritysasiakkaista ja myös yksityisasiakkaista."
Suuri yleisö tuntee paremmin Harri Sailaksen veljen Raimon. Raimo Sailas toimii valtiovarainministeriön valtiosihteerinä eli ministeriön virkamiespäällikkönä.
Veljekset ovat kotoisin Nivalasta. Sailaksia on kuusi sisarusta, joista neljä on veljeksiä. Raimo on sisarusparven vanhin.
"Meidän suvustamme vain minä ja Raimo läträtään rahan parissa", myhäilee veljeksistä toiseksi nuorin Harri.
