Melkoista toimintaleffaa! Kun Peltolan perheessä sunnuntai-iltana luonnostellaan tulevan viikon aikatauluja, on palapelissä monta osaa. Siitä pitävät huolen perheen neljä aktiivisesti liikkuvaa lasta ja kaksi aikuista.
– Sunnuntait ovat viikon parhaimpia tai pahimpia päiviä. Tänäänkin on herätty ajoissa, tehty eväät ja pakattu monta kylmälaukkua, perheen äiti Riitta Peltola naurahtaa haastattelupäivänä.
Tiukan viikko-ohjelman kasaaminen ei missään vaiheessa ole ollut varsinainen päämäärä. Kaikki vain alkoi siitä, kun nyt 12-vuotias Joel aloitti 5-vuotiaana salibandyn ja jääkiekon ja kävi kerran viikossa molemmissa. Perheen isä Jari aloitteli valmentajana samaan aikaan. Salibandy oli myös 8-vuotiaalle Ilonalle ja 10-vuotiaalle Veikalle helppo laji aloittaa.
Jossain vaiheessa 14-vuotias Venla bongasi cheerleadingin, josta innostuivat lisäksi pikkusisko ja äiti.
Yhteistä aikaa
Lapsista ei olla tekemässä ammattiurheilijoita, mutta liikunnallinen elämäntapa heille halutaan juurruttaa. Riitta Peltola uskoo, että tutusta harrastuksesta on apua silloinkin, jos lapset aikanaan muuttavat opiskelemaan toiselle paikkakunnalle.
– Tokihan lapset voivat osallistua ilman että vanhemmat ovat kyynärpäitä myöten mukana mutta niin kauan jatkan, kuin lapset haluavat. Tämä on tapa tukea lasten harrastuksia, viettää aikaa yhdessä ja olla mukana lasten elämässä, joukkueenjohto- ja johtokuntatehtäviä eri seuroissa hoitava Riitta toteaa.
Omia seuratehtäviään hän on organisoinut niin, että lasten harjoitusten aikana hän hoitelee kyseisen seuran tai joukkueen asioita. Läppäri kulkee mukana ja treenisalien takahuoneissa on aikaa ja tilaa. Oman täytteensä kalenteriin tuovat jääkiekon talkootyöt. Toisaalta kimppakyydit toimivat niin hyvin, että vanhemmat ovat välillä kotonakin.
Lapsia ei tarvitse pakottaa treeneihin, eikä Peltoloilla sellaiseen ryhdyttäisikään.
– Vanhempana pitää välillä toppuutella ja jos lepoa tarvitsee, jätetään treenit väliin, Riitta kertoo.
Vanhemmat kiittävät eri lajien ja seurojen valmentajia, jotka ovat huomioineet muutkin harrastukset. Yhtä lajia ei ole vielä tarvinnut valita. Esimerkiksi Jarin valmentamassa salibandyjoukkueessa pelaajien poissaolot ovat täysin hyväksyttäviä, jos pelaaja on harrastamassa jotain toista urheilulajia.
Joskus urheilureissut hyödynnetään koko perheen lomina. Esimerkiksi pääsiäisenä Peltolat matkasivat Kuopioon, jossa Joelilla oli jääkiekkoturnaus.
Oma elämäntapa
Jos jostain, niin ruuanlaitosta ja kotitöistä Peltoloilla on vähän tingitty. Urheilevat lapset syövät joskus kolmekin lämmintä ateriaa päivässä ja kiireisimpinä päivinä pöytään katetaan valmiita pinaattilättyjä, lihapullia ja makaronilaatikkoa.
Lauantai on latautumispäivä siinä vaiheessa, kun koko porukka on kotiutunut. Sitten saunotaan ja laitetaan ruokaa. Myös heinäkuu on aika lailla lomaa – silloin uidaan ja hypitään trampoliinilla ja unohdetaan muut lajit hetkeksi.
– Onhan tämä aivan hullua, mutta valintakysymys. Tämä elämäntapa sopii meille. Tunteja on saman verran kaikilla ja on oma valinta, mihin ne käyttää. Näitä päiviä muistellaan varmasti lämmöllä muutaman vuoden päästä, kun hiljenee, Jari ja Riitta Peltola uskovat.
Peltolan perheen viikko
Maanantai: Jari valmentamassa salibandyä, Joelilla joko salibandy- tai jääkiekkotreenit.
Tiistai: Vapaailta harrastuksista. Hoidetaan kotia, tehdään ruokaa valmiiksi, vanhempien harrastuksia.
Keskiviikko: Jarin oma salibandy. Ilonalla ja Venlalla cheerleading, samaan aikaan Riitta omissa cheerleading-treeneissä tai salibandyn äitivuorolla.
Torstai: Joelin jääkiekko. Ilonan salibandy, Jari valmentaa.
Perjantai: Venlan cheerleading. Riitan ratsastus. Veikan salibandy, Joelilla salibandy tai jääkiekko ja Jari valmentamassa. Jarin oma salibandy.
Lauantai: Veikan salibandy. Yleensä viikonloppuisin salibandy- tai jääkiekkopelejä Oulun alueella.
Sunnuntai: Pelejä tai Ilonan salibandy, Joelin salibandy ja Jari valmentamassa. Venlan, Ilonan ja Riitan cheerleading. Riitan salibandy.