Har­pus­sa rutisee ajan patina

Helge Tallqvist tekee uudella levyllä kunniaa amerikkalaiselle George 'Harmonica' Smithille.

Chicago Bluesin rutinaa. Lauantaina Elojazz- ja Bluesissa tamperelaisen Groovy Eyesin ja kitaristi Sidekick Johnnyn säestyksellä esiintyvän huuliharpisti Helge Tallqvistin soitosta löytyy säröä ja tuhinaa.
Chicago Bluesin rutinaa. Lauantaina Elojazz- ja Bluesissa tamperelaisen Groovy Eyesin ja kitaristi Sidekick Johnnyn säestyksellä esiintyvän huuliharpisti Helge Tallqvistin soitosta löytyy säröä ja tuhinaa.
Kuva: Arto Kiuru

Helge Tallqvist tekee uudella levyllä kunniaa amerikkalaiselle George 'Harmonica' Smithille. Sipoolaisharpistin rouheassa soitossa kipinöi ajan patinoima tummuus ja Chicago Bluesin estoton särö.

Plays George 'Harmonica' Smith feat. Pepe Ahlqvist -pitkäsoiton Tallqvist äänitti muhevaa perinnebluesia vatkaavan tamperelaistrio Groovy Eyesin ja kitaristi Sidekick Johnnyn säestyksellä. Tribuuttilevystä tuli musiikillinen silta lokakuussa 1983 sydänkohtaukseen menehtyneen muusikon ja uuden blues-sukupolven välillä. Vaikka blueslevyjen menekki on pieni mainstream-rockiin verrattuna, Söderkullasta levyjään maailmalle jakeleva Tallqvist kertoo saaneensa kannustavaa palautetta niin amerikkalaisilta bluesin jakelijoilta, kuin bluesfaneilta ja -muusikoilta ympäri maailman.

"Ihmiset ovat tribuuttilevyni innoittamana alkaneet kiinnostua Smithistä, joka on jäänyt liian usein Sonny Boy Williamsonin tai William Clarken varjoon."

Tallqvist tutustui Smithiin 1980-luvun alussa. Vuonna 1982 hän matkasi ystävänsä Pepe Ahlqvistin kanssa Smithin keikalle Tukholmaan. "Tapasimme Smithin konsertin jälkeen hotellihuoneessa. Kuuntelimme hänen tarinoitaan ja juttelimme hänen kanssaan huuliharpun soitosta, minkä jälkeen hän pyysi minua ja Pepeä vieraakseen Los Angelesiin."

Smithin riuskaa huuliharppusoundia voi hyvin pitää jopa Stevie Ray Vaughanin blueskitaroinnin tai jopa Jimi Hendrixin happokitarasoundin edeltäjänä.

"Kun väki siirtyi viime vuosisadan puolivälissä maaseudun pikku kahviloista kaupunkien klubeille soittamaan, huuliharpun ääntä oli pakko vahvistaa sähköisesti", Tallqvist kertoo.

Tribuutti äänitettiin ilman studiokrumeluureja. Isossa hirsimökissä kaksiraitanauhurilla tallennetun levyn kappaleet hyrräävät eteenpäin maanläheisinä. Tallqvist kertoo, että yhtye halusi Smithille kunniaa tehdessään antaa tilaa myös Groovy Eyesin karhean hypnoottiselle soinnille.

"Jouduimme etsimään svengiä, balanssia ja oikeaa äänen tasoa todella pitkään, koska jokainen biisi nauhoitettiin yhdellä otolla."

Huuliharppuja Tallqvistilla on kahdenkymmenen vuoden aikana kulunut useampi tusina. Hän kertoo, että huuliharppu kestää kovassa käytössä pari kuukautta, minkä jälkeen sillä voi musisoida vaikka saunakiukaan hehkussa.

"Sitä mukaa, kun vanhimmat harput alkavat turvota ja taipua, otan ne mukaani saunaan ja soitan siellä", mies myhäilee.

Arto Kiuru

Ilmoita asiavirheestä