Oulas-opiston harmonikan rakennuspiirissä Vihannissa kahden ensimmäisen talven aikana valmistuneet kuusi soitinta ovat harvinaisia yksilöitä, sillä vastaavanlaisia ei maailmalla tule vastaan. Opettaja Raino Siuvatti puhuukin yksilöistä.
"Aivan vertailukelpoisia soittimia rakentajat ovat tehneet. Harmonikkojen arvoa nostaa se, että ne kaikki ovat käsityötä."
Melkein kaikki
tehdään itse
Harmonikat rakennetaan näppäinluita, kieliä ja palkeita lukuunottamatta kaikki itse. Siuvatin mukaan harmonikan rakentaminen vaatii monenlaisia taitoja ja paneutumista soittimen sielunmaisemaan ja äänijärjestelmään todenteolla.
Harmonikan rakentamisessa painitaan hyvin pitkälle puun kanssa, mutta luonnollisesti soittimen akustisten ominaisuuksien täytyy olla hyvät.
Kaksi talvea omaa Pine Chord -harmonikkaa rakentanut raahelainen Matti Mänty luonnehtii harmonikkaa hyvin tekniseksi laitteeksi, joka vaatii paljon käsityötä. Harrastuksen pariin insinöörin innoitti puun ja äänen yhdistäminen.
"Paljon pitää teoriaan paneutua, sillä työssä täytyy hallita puu materiaali, tekniset ja mekaaniset ratkaisut sekä lisäksi äänipuoli. Tunteja en ole laskenut. Rakensin soitinta piirissä kerran viikossa, mutta tein kyllä myös paljon kotitöitäkin."
Nyt kun oma Pine Chord -harmonikka on valmis, ryhtyi Mänty muuttamaan venäläistä harmonikkaa muuttuvaääniseksi.
Myös vihantilainen Paavo Aho on oman 2-rivisen harmonikkansa valmiiksi rakentanut. Nyt välihommana on 1950-luvulla rakennetun harmonikan peruskunnostus. Sen ikäinen soitin ei ole vielä harvinainen, mutta museotavaraa jo kuitenkin.
"Viime kesänä uudistin soittimen bassokoneiston, kun toiset äänet eivät soineet ihan niin kuin olisi pitänyt. Toiset koskettimet olivat herkempiä kuin toiset eli kosketukset eivät kaikissa olleet samanlaisia."
Raahelainen Matti Piirainen on ollut rakennuspiirin ahkerin osallistuja, sillä hän on ollut aina paikalla.
Muualla hän ei omaa soitintaan ole edes rakentanut. Soitin on menossa pojanpojille.
"Jos minä tämän harmonikan saan kasaan, niin jokainen varmasti oman soittimen tekee. Ja jokainenhan sen tekee, kun vain hermot piisaa."
Kurssille
mahtuu vielä
Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta harmonikan korjaus- ja viritystöiden artesaanitutkinnon suorittanut Siuvatti on itse rakentanut yhden harmonikan, mutta työn alla on kaksi soitinta. Päivätyössä Rautaruukki Steelin Raahen terästehtaalla kulkeva Siuvatti virittää ja korjaa harmonikkoja ihan harrastustyönä.
Idea harmonikan rakennuspiiristä on lähtöisin Vihannin Harmonikkakerholta.
Kiinnostusta harvinaiselle rakennuskurssille on ollut laajasti, mutta Siuvatin mukaan puolenkymmentä rakentajaa porukkaan vielä mahtuu. Tälläkin hetkellä kauimmaiset kurssilaiset jaksavat kulkea Raahesta ja Oulunsalosta.