Harmaa talous elää sitkeästi Suomen talouselämässä viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden ponnisteluista huolimatta. Tuoreimpien arvioiden mukaan harmaa talous on kasvanut Suomessa jo viiden miljardin euron suuruiseksi.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on siinä määrin huolestunut harmaan talouden kasvusta, että se on teettänyt erityiselvityksen varjotalouden tämän hetken tilasta Suomessa. Vielä julkistamattomassa, mutta muun muassa kansanedustajien käyttöön saatetussa selvityksessä haetaan jarrua epätoivotulle kehitykselle viranomaisten tiiviimmästä yhteistyöstä.
Harmaan talouden hillintä on vastakkaisista pyrkimyksistä huolimatta epäonnistunut. Selvitysmies Markku Hirvosen johdolla laaditusta raportissa voi päätellä, että huonot tulokset johtuvat resurssien supistumisen vuoksi vähentyneistä erityistarkastuksista. Raportti vahvistaa, että harmaa talous elää Suomessa omaa elämäänsä normaalitalouden rinnalla. Varjotalous ei ole mikään lamavuosien erityisilmiö, vaan nykyoloissa se voimistuu Suomessa myös normaalin talouskasvun sekä nousun aikana.
Yleinen suhtautuminen harmaaseen talouteen vaihtelee kuitenkin suuresti sen mukaan, millainen talouden vire kulloinkin vallitsee. Huoli varjotalouden haittavaikutuksista yleistyy aina kun talouden tila heikkenee. Arveluttavin säännöin toimivia yrityksiä siedetään nousun aikana tietysti paremmin, koska vastuistaan ja velvollisuuksistaan huolehtivien yritysten arki on silloin helpompaa.
Sinänsä harmaa talous on useimmiten normaalia taloudellista toimintaa. Hyöty siitä kerätään kuitenkin tympeästi jättämällä verot ja muut lakisääteiset maksut maksamatta. Näin härskisti velvoitteitaan kiertävät yritykset rapauttavat yhteiskunnan rahoituspohjaa ja kasvattavat yleistä piittaamattomuutta.
Vaikka harmaa talous on saavuttanut jo yllättävän suuret mittasuhteet, se on silti Suomessa vielä kansainvälisesti siedettävissä mitoissa. EU-maista Suomi asettuu parhaiden kastiin yhdessä muiden pohjoismaiden sekä Irlannin, Itävallan ja Hollannin kanssa. Tässä parhaassa joukossa pimeän talouden suuruudeksi arvioidaan noin viisi prosenttia kokonaistuotannosta.
Suomessa harmaa talous on kasvanut 1990-luvulla vahvasti muun talouden tavoin. Hämmentävä on siksi valtiontalouden tarkastusvirastolle laaditun selvityksen tieto, että samanaikaisesti varjotalouden voimistumisen kanssa verohallinnon tekemien erityistarkastusten määrä on laskenut voimakkaasti lähes puoleen huippuvuodesta 1996.
Selvityksen tulos on hämmentävä siksikin, että harmaan talouden torjunta on kuulunut valtiovarainministeriön ja verohallituksen sopiman verovalvonnan painopistealueisiin. Näin varjotalouden puolittainen sietäminen osoittaa, kuinka vaikeaa sitä on kitkeä. Harmaan talouden vastaisen viranomaiskamppailun ohella olisikin syytä miettiä myös sitä, mistä ilmiö perimmiltään johtuu. Kynnys harmaan talouden puolelle voi olla sitä matalampi, mitä kuristavammiksi verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmän yksityiskohdat tunnetaan.
Joka tapauksessa ilmeinen lepsuus on hämmästyttävää, koska se koituu velvoitteistaan huolehtivien yritysten riesaksi. Harmaan talouden voimistuminen luo yrityselämään eriarvoisuutta sekä rapauttaa yritysten ja työnteon moraalia. Ehdottoman lyhytnäköistä olisikin tunnustaa voimattomuus ja jopa kääntää selkä koko ongelmalle.