Talvikelin kerrotaan joka vuosi yllättäneen etelän autoilijat, mutta viime viikonloppuna sää yllätti myös pohjoisen. Näin kävi, kun ankara talvimyrsky iski.
Isoimmat otsikot ovat nousseet tapahtumista Rovaniemen lentoasemalla, eikä syyttä.
Lentoliikenteessä on mentävä turvallisuus edellä, ja maassa on aina turvallisempaa kuin myrskytuulten heiteltävänä ilmassa. Silti oman koneen lähtöä parikin vuorokautta odottaneiden matkustajien asiat olisi pitänyt pystyä hoitamaan paljon paremmin.
Vastuu tilanteesta ilmeisesti jakaantui niin monelle taholle, ettei tilannne ollut kenenkään hallinnassa. Lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät eivät kyenneet kantamaan huolenpitovelvollisuuttaan, mutta vakuuttavaa ei ollut viranomaistoimintakaan. Palaverin paikkoja on paljon.
Rovaniemen lentoliikenteessä mennään sesonkiaikoina nykyisillä laskeutumismäärillä selvästi äärirajoilla.
Etelämpänä, muun muassa Perämeren rannikkokunnissa Hannes-myrsky katkoi puita ja sähköjä.
Rakennusten ja autojen päälle kaatuneet puut aiheuttivat vahinkoja, mutta ihmisuhreilta vältyttiin. Ruotsissa sama myrsky surmasi kolme ihmistä, jotka jäivät kaatuvien puiden alle.
Tieliikenteessä ei tullut tietoon vakavia onnettomuuksia, eli autoilijat osasivat ottaa vaativat olot huomioon.
Oulun eteläpuolella Revonlahdella vakava onnettomuus oli kuitenkin lähellä, kun kaksikerroksinen bussi auto oli suistua puhurin voimasta tieltä. Auto pysähtyi kallelleen pientareelle mukanaan 37 matkustajaa.
Sähkölinjojen korjaaminen oli vielä tiistaina pahasti vaiheessa. Energiateollisuus ry:n sähkökatkokartan mukaan maassa oli iltapäivällä vielä yli 14 000 sähkötöntä asiakasta.
Nämä painottuivat Länsi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle. Esimerkiksi Kalajoella sähköttömiä talouksia oli puolitoistasataa ja Pyhäjoella puolensataa. Eteläisemmissä rannikkokunnissa tilanne oli vielä selvästi pahempi.
Korjauksia hidastaa se, että linjoilla makaavien puiden poistossa on turvallisuusriskejä. Juuri nyt työtä haittaa myös pimeys.
Tuhoja aiheuttavilla myrskyillä on se myönteinen puoli, että ne opettavat varautumista. Näin kaikkein tehokkaimmin siellä, missä jälki on ollut rajuinta.
Monien muidenkin kuin ilmassa kulkevien sähkölinjojen varassa elävien kannattaa ottaa tosissaan viranomaisohje, jonka mukaan kotoa pitäisi löytyä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Tukaluutta voi lisätä esimerkiksi se kiusallinen seikka, että sähkökatko voi pahimmillaan saada viemärit tulvimaan, tai se, että kännyköistä loppuu virta.
Jos poikkeustilanne iskee, viranomaiset tai vapaaehtoinen apukaan eivät ehdi kaikkialle hetkessä, oli toimijoiden yhteistyö kuinka sujuvaa tahansa. Tiivistettyjä toimintaohjeita kannattaa siksi lukea esimerkiksi nettisivustolta 72tuntia.fi.